Kehittämisesitys: Kirkkoon kuulumattomien syrjintä puolustusvoimissa lopetettava [8.8.2011]

Vapaa-ajattelijain liitto ry. pitää välttämättömänä, että Puolustusvoimissa tehdään välittömiä korjaavia toimia valtiokirkkoihin kuulumattomien syrjinnän lopettamiseksi sekä uskonnon ja omantunnon vapauden toteuttamiseksi täysimääräisesti. Samalla liitto esittää koko kirkon erityisaseman uudelleenarviointia Puolustusvoimien alkavan kokonaisuudistuksen yhteydessä. Kirkkoon kuulumattomien Perustuslain 6 § ja 11 § vastainen syrjintä ilmenee dokumentoidusti mm. Pääesikunnan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle toimittamasta selvityksestä.

1. Kirkkoon kuulumattomilta edellytettävästä vapautushakemusmenettelystä tulee luopua

Kirkkoon kuulumattomat varusmiehet joutuvat selvityksen mukaan nyt hakemaan vapautusta kirkollisesta työstä ja uskonnon harjoittamisesta. Tällainen hakemusmenettely on syrjivä, epäkunnioittava ja loukkaava kirkkoon kuulumattomia, ei-uskonnollisen katsomuksen omaavia ja toisuskoisia kohtaan. Kun oletusarvona pidetään sitä, että kirkolliseen toimintaan ja esim. hartauksiin osallistutaan, se painostaa erityisesti uusia varusmiehiä osallistumaan ja mukautumaan uskonnolliseen toimintaan. Vapautuksen hakeminen suullisesti yksikön päälliköltä kaiken uuden opettelun keskellä ei ole alokkaalle helppoa.

Puolustusvoimissa tulisi välittömästi siirtyä samankaltaiseen menettelytapaan kuin kouluihin tuli 2000-luvulla perusoikeusuudistuksen jälkeen. Varusmiespalveluksessa tulee säädetyn elämänkatsomustiedon ja uskonnollisesti neutraalin etiikan olla uskontokuntiin kulumattomien oletusarvoinen katsomusopetuksen vaihtoehto, johon heidän ei siis tarvitse hakea. Kirkkoon kuulumattomien ei myös oleteta osallistuvan hartaustilaisuuksiin ja jumalanpalveluksiin. Tällä muutoksella ketään ei silti estettäisi halutessaan osallistumasta niihin.

2. Katsomuksellisten vaihtoehtojen esittely tulee saada tasapuoliseksi

Pääesikunnan selvityksistä ilmenee, että uskonnon ja omantunnon vapautta selvittelevän ensimmäisen oppitunnin pitäjäksi on ohjeistettu sotilaspappi, ja että se on nimeltään ”kirkollisen työn oppitunti”. Siinä selvitetään sekä kirkollisen työn ja elämänkatsomustiedon ja etiikan vaihtoehtoisuutta että katsomuksellisesti neutraalin sotilasvakuutuksen tai uskonnollisen sotilasvalan antamisen valinnan mahdollisuutta. On kirkkoon kuulumattomia syrjivä käytäntö, että juuri ilmiselvästi puolueellinen henkilö, sotilaspappi esittelee nämä asiat kaikille alokkaille. Päävastuu katsomuksellisen ja eettisen työn esittelyoppitunnista tulee olla neutraalilla henkilöllä, kuten yksikön päälliköllä, mukana voivat olla eri vaihtoehtojen edustajia.

3. Katsomuksellisesti neutraalit ammattilaiset asialle

Kolmanneksi selvityksistä ilmenee, että ei-uskonnollisen elämänkatsomustiedon ja etiikan opetuksesta varusmieheille vastaa nyt sotilaspappi, mikä on kirkkoon kuulumattomia ja uskonnottomia syrjivä ja väheksyvä käytäntö. Puolustusvoimissa tulee olla eettisen, psykologisen ja sosiaalisen koulutuksen saaneita ammattilaisia, jotka muun katsomuksellisesti neutraalinen henkisen tukityön lisäksi pitävät myös mainitut oppitunnit. Keskenään vaihtoehtoiset katsomuksiin liittyvät oppitunnit on myös tarkoituksenmukaista järjestää rinnakkain samaan aikaan. Tällöin kirkollisen työn opetuksen hoitavan papin on käytännössäkin vaikea järjestää samaan aikaan asianmukaista elämänkatsomustiedon ja etiikan opetusta toisaalla.

4. Sotilasvakuutuksen ja sotilasvalan valinta aidosti vapaaksi

Kaikkien oikeutta vapaaseen valintaan neutraalin sotilasvakuutuksen ja uskonnollisen sotilasvalan välillä tulee kunnioittaa vaihtoehtojen esittelyssä ja toteuttamisen järjestelyissä. Sotilasvakuutukseen liittyvien seremonioiden tulee olla yhtä juhlavia kuin sotilasvalaankin liittyvät seremoniat niin, että sotilasvakuutukseen osallistuvien ohjelmaan ei kuitenkaan sisälly kenttähartauden seuraamista. Mikäli sotilasvala ja kenttähartaus eivät suoraan liity yhteen, sotilasvakuutuksen ja sotilasvalan antajaryhmät voivat vastavuoroisesti seurata toistensa sotilasvakuutusta ja -valaa. Järjestely ei ole yhdenvertainen, jos valan antajat eivät seuraa vakuutuksen antoa mutta sotilasvakuutuksen antajien pitää seurata sotilasvalan lisäksi kenttähartautta päästäkseen liittymään yhteiseen ohimarssiin. Kaikkien tulee päästä sotilasvalan ja -vakuutuksen antopäivän yhteiseen sotilasparaatiin ja ohimarssiin yhdenvertaisesti.

5. Kenttähartauden liittäminen paraatiin tulee purkaa

Sotilasparaatiin liittyy nyt yleensä kenttähartaus, minkä vuoksi kirkkoon kuulumattomalla ei ole mahdollisuutta osallistua paraatiin kuuntelematta jumalanpalvelusta ja nykyohjeistuksen mukaan tekemättä asentoa ”rukoilkaamme”-käskyllä. Paraatin ja kenttähartauden uskonnottomia syrjivää kytkentää perustellaan 200 vuotta vanhalla sotilasperinteellä. Perustelu on kestämätön. Maassamme oli vielä 1800-luvulla yleinen kirkossakäyntipakko, mutta sen jälkeen jo 1900-luvulla on säädetty uskonnonvapauslaki ja nykyinen Perustuslaki tuli voimaan 2000-luvulla sisältäen omantunnon ja vakaumuksen vapauden sekä yhdenvertaisen kohtelun periaatteet.

6. Kirkossakäyntipakko ei kuulu 2000-luvulle

Kirkkoon kuuluvien pakollinen osallistuminen uskonnon harjoittamiseen varusmiespalveluksessa on uskonnollista painostusta sekä kirkkoon kuuluvia että välillisesti myös siihen kuulumattomia kohtaan. Perustuslain mukaan kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Se, että lapsena kirkkoon liitetty ei ole heti 18 vuotta täytettyään eronnut kirkosta, ei aina kerro mitään nuoren varusmiehen uskonnollisesta tai ei-uskonnollisesta ajattelusta tai vakaumuksesta. Vaikka kirkolliseen työhön ja uskonnon harjoittamiseen osallistuminen olisikin välittömien korjaavien toimien jälkeen oletusarvoinen vaihtoehto kirkkoon kuuluville varusmiehille, heillä ja kaikilla sotilailla tulee itsellään olla oikeus päättää osallistumisesta taikka pois jäännistä ja siirtymisestä vaihtoehtoiseen, uskonnollisesti neutraaliin ohjelmaan.

7. Puolustusvoimia tulee kehittää uskonnollisesti tunnustuksettomaksi

Lopuksi Vapaa-ajattelijain liitto ry. katsoo, että Puolustusvoimien suunnitteilla olevan uudistustyön yhteydessä on aika luopua valtion kustantamasta ”kirkollisesta työstä” palkkapappeineen. Julkisen vallan organisaation on paikallaan olla katsomuksellisesti tunnustukseton siten, että kaikkia siinä toimivia kohdellaan yhdenvertaisesti eikä ketään asetata eri asemaan uskonnon, vakaumuksen tai mielipiteen vuoksi. Tällaisen muutoksen ei tarvitse estää seurakuntia tarjoamasta varuskunnissa uskonnollisia palvelujaan varusmiesten vapaa-ajalla. Sotilaspastorien, kenttärovastien ja kenttäpiispan palkkaamiseen käytettävää rahaa ei pidä nähdä vain säästökohteena, sillä resursseja on tarpeen suunnata psykologien ja sosiaalikuraattorien palkkaamiseen antamaan henkistä tukea varusmiehille ja henkilöstölle niin normaalipalveluksessa kuin erityisesti myös mahdollisissa traumaattisissa kriisitilanteissa.

Vapaa-ajattelijain liitto ry:n puolesta

Petri Karisma Esa Ylikoski
puheenjohtaja pääsihteeri