Onnittelumme uusille kansanedustajille

Uusille kansanedustajille lähetetty onnitteluviesti:

Tervehdyksemme uskonnon ja omantunnon vapauden sekä yhdenvertaisuuden merkeissä

Arvoisa kansanedustaja!

Onnittelemme Sinua lämpimästi kansanedustajaksi valintasi johdosta. Toivotamme menestystä valtiopäivätyölle alkavalla vaalikaudella.

Kiinnitämme samalla näin heti eduskunnan työkauden alussa huomiotasi Perustuslain (11.6.1999/731) säätämien perusoikeuksien (2 luku) osalta julkisen vallan toiminnassa ja julkisissa palveluissa ilmeneviin epäkohtiin, johon tarvitaan korjausta. Perustuslain 22 § toteaa: Julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen.

1)
Ensinnäkin julkinen valta ei nyt kohtele kansalaisia yhdenvertaisesti uskonnon ja vakaumuksen osalta. Perustuslain 6 § toteaa: Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Kun julkinen valta yhä eduskunnasta alkaen järjestää uskonnon harjoittamista, kuten jumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia, osana omaa virallista toimintaansa, kuten valtiopäivien avajaisia, koulutyötä, päivähoitoa, yliopiston avajaisia ja promootioita sekä varusmiespalvelusta, sellainen toiminta nostaa uskonnon, varsinkin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon etuoikeutettuun erikoisasemaan tavalla, joka syrjii uskonnottomia ja muita uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia. Tällainen syrjintä tekee uskonnottomista toisen luokan kansalaisia, vaikka missään ei ole osoitettu, että uskonnottomat olisivat eettisesti ja käyttäytymiseltään huonompia ihmisiä kuin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvat. Valtiovallan ja kuntien tulisi Perustuslain hengessä olla uskontojen ja vakaumuksen suhteen neutraaleja, tunnustuksettomia.

Eihän uskonnon vapaus tarkoita sitä, että valtio ja kunnat organisoivat uskonnon harjoittamista, sillä valtiovallan takaamaan uskonnon vapauteenhan kuuluu myös se, että valtio ja kunnat eivät sekannu uskonnon harjoittamiseen, joka on uskontokuntien ja ihmisten oma asia.

2)
Toiseksi kiinnitämme huomiota siihen, että uskonnon ja omantunnon vapautta ei toteuteta nyt Suomessa täysimääräisesti, vaan puolinaisesti. Perustuslain 11 § toteaa: Uskonnon ja omantunnon vapaus. Jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Tässä pykälässä säädetään uskonnon vapauden lisäksi myös omantunnon vapaudesta. Positiivisen uskonnonvapauden - oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa - lisäksi on myös positiivinen omantunnon vapaus - oikeus ilmaista vakaumus - mikä ei tarkoita vain sananvapautta, josta perustuslaissa on oma pykälänsä, vaan vapautta muun muassa elämäntavallaan ilmaista uskonnoton vakaumus ja saada elää vailla painostusta uskonnon harjoittamiseen. Suomessa on Uskonnonvapauslaki, mutta voidaan kysyä, miksi meillä ei ole Lakia uskonnon ja omantunnon vapaudesta.

Perustuslain 11 § 2. momentin viimeistä lausetta - Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. - ei pidä nähdä vain ns. negatiivisena uskonnonvapautena, vaan ennen muuta positiivisena omantunnon vapautena. Tämä positiivinen vapaus olla osallistumatta uskonnon harjoittamiseen koskee myös evankelisluterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon kuuluvia ihmisiä, mutta sitä laiminlyödään julkisen vallan toiminnassa.

Esimerkiksi Puolustusvoimien Yleisessä palveluohjesäännössä tämän oikeuden ilmaiseminen käytännössä puuttuu kokonaan niin että käytäntönä on pakottaa kaikki kirkkoon kuuluvat osallistumaan myös jumalanpalveluksiin ja hartaushetkiin. Käytännössä myös kirkkoon kuulumattomia painostetaan osallistumaan uskonnon harjoittamiseen tai ainakin seuraamaan sitä - esimerkiksi sotilasvakuutuksen antajien tulee käytännössä seurata sotilasvalan antamiseen liittyvää rukoiluttamisesta voidakseen Yleisen palveluohjesäännön mukaan osallistua yhteiseen paraatiin.

Ylipäätään verovaroin kustannettava kirkollinen työ Puolustusvoimissa ilmentää uskonnon ja vakaumuksen pohjalta uskonnottomia syrjivää, epäyhdenvertaista kohtelua. Pappien palkkaus tulisi kuulua uskonnollisille yhdyskunnille itselleen eikä valtiolle.

Samantapaista uskonnon harjoittamiseen painostavaa käytäntöä on monin paikoin myös kouluissa ja päivähoidossa koskien jumalanpalveluksia, hartaushetkiä ja eräin paikoin jopa päivittäisiä opettajajohtoisia ääneen lausuttavia ruokarukoiluttamisia.

Arvoisa kansanedustaja! Vapaa-ajattelijain liiton hallitusohjelmapoliittiset tavoitteet on lähetetty puolueille maaliskuun alussa, ks. http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lausunnot/puolueille

Toivomme myötävaikutustasi siihen, että tavoitteissa esitetyt ehdotukset otettaisiin huomioon hallitusohjelmassa sekä koko eduskunnan työssä alkaneella vaalikaudella. Voidaan toki myös ajatella, että Perustuslain takaamien, myös kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin nojautuvien perusoikeuksien noudattamisen turvaaminen on joka tapauksessa valtiovallan tehtävänä ja viime kädessä eduskunnan vastuulla.

Koska Perustuslain 76 § (Kirkkolaki) ja varsinkin sen toinen momentti - Kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja kirkkolakia koskevasta aloiteoikeudesta on voimassa, mitä niistä mainitussa laissa erikseen säädetään. - on voimakkaassa ristiriidassa perustuslain 6 § säätämän yhdenvertaisuuden kanssa, koko 76 § olisi syytä ja voidaan kumota.

Muistutamme myös, että kirkkoon ja muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia ihmisiä on Suomessa jo yli miljoona. Eikä ev.lut. kirkkoon muodollisesti kuuluvien suuri määrä (alle 78 prosenttia) anna ev.lut kirkon edustajille legitimiteettiä puhua kaikkien kirkkoon kuuluvien puolesta katsomuksellisissa asioissa kun otetaan huomioon, että seurakuntavaaleissa suuren kohun jälkeenkin äänesti vain 17 prosenttia kirkon jäsenistä.

Hyvä kansanedustaja! Maailmassa ja Suomessa voi olla ja onkin isompia ongelmia kuin nämä sille tuomamme. Mutta jos nämä Sinusta mahdollisesti tuntuvat jotenkin esimerkiksi kovin pieniltä asioilta, niin sitä helpompaahan on niiden korjaaminen. Esittämämme korjaukset eivät maksa mitään. Osa niistä tuo suoranaista säästöä! Kuitenkin on syytä todeta ihmisoikeuksiin kuuluvien perusoikeuksien olevan sen luontoisia, että niitä on väärin mitata suuri-pieni -akselilla muutoin kuin todeten, että ne ovat perustavaa laatua olevia oikeuksia.

Yhdenkin ihmisoikeuden käytännön toteuttamisen parantaminen lisää samalla ihmisoikeuksia yleensä, ja yhdenkin ihmisoikeuden laiminlyönti heikentää ihmisoikeuksia yleensä. Olemme valmiita yhteistyöhön kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun sekä uskonnon ja omantunnon vapauden edistämisessä.

Vapaa-ajattelijain liitto ry.

Robert Brotherus
varapuheenjohtaja