Lausunto työryhmämuistiosta Tulevaisuuden perusopetus- valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako 20.3.2012

Opetus- ja kulttuuriministeriölle

Asia: Lausunto työryhmämuistiosta Tulevaisuuden perusopetus -
valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako

Yleistä

Muistiossa on sekä hallitusohjelman pohjalta että Vapaa-ajattelijain liiton kannalta tarkasteltuna yleisesti ottaen hyvää se, että yhteiskuntaoppia, vapaaehtoisia kieliä (A2-kieli), taitoaineita ja äidinkieltä on vahvistettu. Kaikki nämä tukevat myös vapaa-ajattelijain liiton ajamia asioita, erityisesti kansalaisten tosiasioihin pohjaavan tieto- ja sivistystason nostamista (yhteiskuntaoppi ja kielitaidot). Myös oppilaiden viihtyvyyttä edistävien taitoaineiden lisääminen on hyvä asia.

Yhteiskuntaoppi

Yhteiskuntaopin tuntimäärän nostaminen yhdellä on varsin vaatimaton yritys parantaa oppilaiden tietämystä siitä, miten maailma ja yhteiskunta tosiasiallisesti toimivat. Yksi osoitus tästä tiedon puutteesta on nuorten heikko osallistuminen eduskunta- ja kunnallisvaaleihin. Yhteiskuntaopin tuntimäärä on edelleen pieni verrattuna esim. uskonnon tuntimäärään. Liiton mielestä ei voi olla perusteltua, että koulussa opetetaan uskontoa yhtä paljon kuin historiaa ja yhteiskuntaoppia yhteensä. Yhteiskuntaopin opetus perustuu
tosiasioihin, tutkimukseen ja kokemusperäiseen syy- ja seurauspohdintaan, ja sille on yhteiskunnassa selvä tarve.

Uskonnon opettamisesta

Uskonnon opetuksen tuntimäärä ehdotetaan pidettäväksi nykyisellään. Vapaa-ajattelijain liiton mielestä uskontojen opettaminen erillisenä oppiaineena tulisi lopettaa peruskoulussa. Opetuksen tulisi olla kouluissa uskonnollisesti ja poliittisesti riippumatonta perustuen yhdenvertaisuuteen ja vakaumusten vapauteen.

Edellinen tuntijakotyöryhmä ehdotti perustellusti uskontoa vähennettäväksi ja sen rinnalle kaikille yhteistä etiikkaa. Kun kouluissa on yhä enenevässä määrin muista kulttuureista tulleita ja monia eri uskontoja tunnustavia sekä uskonnottomia oppilaita, kaikille yhteinen ei-uskontosidonnainen etiikan opetus olisi sivistynyt ratkaisu. Se yhtenäistäisi arvot/arvoja ja olisi ensimmäinen konkreettinen askel kulttuurien ja kansallisuuksien todellisen yhteisymmärryksen lisäämiseksi.

Mikäli tähän ei vielä olla valmiita, ainakin osa uskonnon opetukselle varatusta tuntimäärästä voidaan osoittaa muille oppiaineille, esim. juuri yhteiskuntaoppiin, taitoaineisiin ja vapaaehtoiseen A2-kieleen. Näin muutos olisi helposti toteutettava parannus nykytilanteeseen ilman, että oppilaan kokonaistuntimäärä ja valtion taloudellinen panostustarve lisääntyisivät.

Tietoa uskonnosta kulttuurihistoriallisena ilmiönä pitää kouluissa luonnollisesti opettaa kun oppilaat ovat kypsiä käsittelemään aihetta. Liitto ei kannata uskonnon painotuksen siirtämistä alemmille luokille. Työryhmän ehdotuksen perustelut siirrolle ovat kestämättömät: Ei nuori lapsi ole vielä kypsä pohtimaan abstraktisia katsomuksellisia asioita. On epärealistista ajatella, että lapsi ymmärtäisi ”kulttuurisia ja uskonnollisia syvärakenteita”. Ei työryhmä eikä nykyinen perusopetuslakikaan usko lapsen kykyyn analysoida asioita, koskapa lapsen kannalta abstrakti yhteiskuntaoppikin alkaa vasta 3-5 ikävuotta myöhemmin. Uskonnon opettaminen voitaisiin mielestämme hyvin poistaa alimmilta luokilta 1-2, sitä olisi hyvä vähentää luokilta 3-6.

Opetus uskonnoista kulttuurisena ilmiönä, jos siihen katsotaan tarpeelliseksi erillinen oppiaine, tulisi alkaa samaan aikaan kuin historian ja yhteiskuntaopin opetus, jolloin nuorten analyyttinen ajattelu tekee mahdolliseksi käsitellä asioita kriittisesti. Opetuksessa tulisi tarkastella sekä uskonnollisia että uskonnottomia elämänkatsomuksia ja vakaumuksia monipuolisesti siten, että uskonnon opetuksessa tutustutetaan aiempaa huomattavasti laajemmin myös uskonnottomaan ajatteluun, elämänkatsomukseen, aailmankuvaan, etiikkaan ja tapakulttuuriin.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon vaihtoehtoisuudesta

Vapaa-ajattelijain liiton mielestä on tullut aika avata uskonto ja elämänkatsomustieto toisilleen vaihtoehtoisiksi kaikille oppilaille, mikäli uskonto ja elämänkatsomustieto jatkavat rinnakkaisina oppiaineina. Liitto on aikanaan toiminut elämänkatsomustiedon saamiseksi. Turvatakseen opetuksen tunnustuksettoman luonteen liitto on vastustanut sen avaamista valtakirkkoon ja muihin uskontokuntiin kuuluville oppilaille.

Liiton huoli, tavoite ja linja ovatkin olleet perusteltuja. Nyt kuitenkin elämänkatsomustiedon asema on vakiintunut ja yhteiskunnan katsomuksellinen tilanne muuttunut. Uskontokuntiin kuulumattomien määrä on nopeasti lisääntynyt. Elämänkatsomustietoa opetetaan nyt myös vähemmistöuskontoon kuuluville, joille ei koulussa ole oman uskonnon opetusta ja jotka eivät ole valinneet enemmistön uskonnon opetusta. Myös monien Euroopan maiden kouluissa on mahdollista valita etiikan ja uskonnon opetuksen välillä.

Samalla on syytä todeta, että elämänkatsomustieto on maassamme vielä alikäytössä, koska sitä syrjitään monissa kunnissa vaikeuttamalla sen opetusryhmien muodostumista. Peruskoulun aloittavan oppilaan perheitä jopa ohjaillaan valitsemaan valtauskonnon opetus, vaikka elämänkatsomustieto on lain mukaan uskonnottomille ensisijaisesti tarjottava katsomusaine.

Elämänkatsomustiedon valinnan mahdollistaminen myös kirkkoon kuuluville ei saa merkitä sitä, että valtakirkon sallittaisiin painostaa elämänkatsomustiedon sisällön muuttamista haluamaansa suuntaan. Tuoreiden tutkimusten mukaan monet kuuluvat kirkkoon muista kuin uskonnollisista syistä. Elämänkatsomustiedon asemaa tunnustuksettomana oppiaineena perusopetuksessa tulee vahvistaa ja sen oppilasmäärien kasvua tukea asianmukaisesti.

Liitto korostaa vielä, että nykyinen tilanne, jossa uskonnottomat ja toisuskoiset voivat halutessaan valita katsomusaineekseen uskonnon, mutta kirkkoon kuuluvat eivät voi valita elämänkatsomustietoa, on perustuslain yhdenvertaisuuspykälän 6 vastainen. Liitto edellyttää, että tilanne asianmukaisesti korjataan tulevassa tuntijakoratkaisussa.

Kieliohjelman monipuolistaminen

Hallitusohjelman edellyttämä kieliohjelman monipuolistaminen ei ehdotuksessa juuri toteudu. Hyvä asia on, että vapaaehtoiseen A2-kieleen panostetaan, mutta tosiasia on, että sen valitsevat liian harvat ja vain ns. hyvät oppilaat. Tavallisille oppilaille ei jää muita vaihtoehtoja kuin englanti ja ruotsi. Se ei yleiseksi kielitaidoksi riitä; tarvitaan muitakin kieliä. Kielitaito lisää erilaisuuden hyväksymistä. Maahan tarvitaan laaja-alainen kielivarannon neuvottelukunta, joka kartoittaa kielitaidon tarpeen ja tekee sen vaatimat ehdotukset.

Ehdotukset

Yllä esitettyjen perustelujen nojalla Vapaa-ajattelijain liitto ehdottaa
seuraavaa:

* Uskonnon ja elämänkatsomustiedon kokonaistuntimäärää vähennetään
3-4 tunnilla.

* Em. tunnit annetaan esim. yhteiskuntaoppiin, taitoaineisiin, A2-kieleen ja mahdollisesti perustettavaan etiikkaan.

* Uskonto ja elämänkatsomustieto on avattava vaihtoehdoiksi kaikille oppilaille.

* Uskonnon ja elämänkatsomustiedon painotusta ei siirretä alemmille luokille, mieluummin ylemmille.

* Uskontojen opetussuunnitelmiin sisällytetään nykyistä huomattavasti enemmän tietoa muista maailmankatsomuksista, uskonnottomuudesta, elämäntaidoista ja filosofiasta.

* Maahan perustetaan kielivarannon neuvottelukunta.

Helsingissä 22.3.2012

Vapaa-ajattelijain Liitto ry:n puolesta,

Petri Karisma Esa Ylikoski
Puheenjohtaja pääsihteeri