Vapaa-ajattelijain liitto ry säännöt

Säännöt - Vapaa-ajattelijain liitto ry

Hyväksytty liittokokouksessa 9.--10.7.2011.

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Vapaa-ajattelijain Liitto ry, ruotsiksi Fritänkarnas Förbund rf, saameksi Friijajurddasëaddjiid lihttu rs. Näissä säännöissä yhdistyksestä käytetään nimitystä liitto.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki, toiminta-alueena koko Suomi.

2 § Tarkoitus ja toimintamuodot

a) Tarkoitus

Liitto on uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien henkilöiden muodostamien rekisteröityjen yhdistysten keskusjärjestö. Se on poliittisesti sitoutumaton ja ajaa uskonnottomien etuja, oikeuksia ja oikeusturvaa sekä edistää uskonnottoman todellisuuskäsityksen leviämistä.

b) Katsomuksellinen perusta

Liiton katsomuksellisena perustana on tieteeseen perustuva uskonnoton todellisuuskäsitys. Yksilön ja ajatuksen vapaus, etuoikeudeton tasa-arvo, suvaitsevaisuus sekä vastuu lähimmäisestä ja ympäristöstä ovat osa tätä katsomusta.

Uskonnoton elämänkatsomus ilmenee eri tavoin riippuen henkilöstä, sukupuolesta, etnisestä taustasta, iästä, asuinpaikasta ja koulutuksesta. Katsomuseroja voi olla myös vapaa-ajattelijoilla, ateisteilla, rationalisteilla, humanisteilla ja agnostikoilla.

c) Tavoite

Tavoitteena on kriittisyyden lisääminen uskontoja kohtaan, lainsäädännöllisin muutoksin valtiokirkkojärjestelmän purkaminen ja uskonnonopetuksen poistaminen kouluista, päivähoidosta sekä valtion yliopistoista.

Liitto edistää yksilön ja ajatuksen vapautta, suvaitsevaisuutta sekä vastuuta muista ihmisistä, luonnosta ja ympäristöstä.

d) Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto


  • omassa toiminnassaan

    1. harjoittaa itse sekä tukee jäsenyhdistystensä sekä aatteellista että käytännön neuvonta-, opastus-, koulutus-, valistus- ja edunvalvontatoimintaa, ja kampanjoi tavoitteidensa puolesta julkisuudessa,

    2. julkaisee tavoitteita tukevia lehtiä, kirjoja ja muita painotuotteita sekä muuta eri tavoin toteutettavaa materiaalia,

    3. tukee uskonnottoman elämäntavan ja kulttuurin sekä uskonnottoman tapakulttuurin leviämistä ja uudistamista,

    4. toimii yhteistyössä sellaisten koti- ja ulkomaisten järjestöjen kanssa, joilla on samoja tavoitteita kuin liitolla,

    5. harjoittaa uskontokritiikkiä ja tukee tähän liittyvää tutkimustoimintaa,

    6. seuraa katsomusvapauden toteutumista, tuo esille sen loukkaukset ja puolustaa uskonnottomien oikeuksia,

    7. ajaa lainsäädännöllisiä muutoksia, joilla turvataan uskonnottomuuden vapaus ja näiden katsomusten kannattajien tasa-arvoinen kohtelu, lainsäädännössä ja talouden osalta

    8. vaatii valtionkirkkojärjestelmän purkamista niin, että missään yhteiskunnallisissa toimissa ei edellytetä eikä harjoiteta minkäänlaista uskonnollista toimintaa,

    9. vaatii, että kirkkojen jäsenmaksun kanto poistetaan verotuksen yhteydestä,

    10. vaatii kaiken uskontokunnille jaettavan rahallisen valtionavun tai muun yhteiskunnallisen tuen lopettamista,

    11. vaatii uskonnon opetuksen lopettamista päiväkodeista, kouluista ja teologisten tiedekuntien lakkauttamista valtion yliopistoista,

    12. vaatii uskonrauha- ja jumalanpilkkalakien kumoamista,

    13. vaatii yleisen hautaustoimen siirtämistä yhteiskunnalle,

  • omaisuus ja lahjoitukset

    14. omistaa ja hallitsee toimintaansa varten tarpeellista kiinteätä ja irtainta omaisuutta sekä sellaisia maa- ja vesialueita, joiden käyttö tukee liiton toiminnan tarkoitusta. Liitto voi myös vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja sekä asianmukaisin luvin toimeenpanna arpajaisia ja myyjäisiä.
  • 3 § Toimielimet

    Liiton toimielimet ovat liittokokous, liittovaltuusto ja liittohallitus.

    4 § Jäsenyys

    Jäseneksi pyrkiminen

    Liiton jäseneksi voidaan ottaa rekisteröity yhdistys, joka hyväksyy liiton tarkoituksen ja toimintamuodot ja sitoutuu noudattamaan liiton sääntöjä. Jäseneksi ottamisesta päättää liittohallitus. Liittohallituksen päätökseen tyytymätön voi hakea muutosta liittovaltuustolta.

    Jäseneksi pyrkivän yhdistyksen on anottava jäsenyyttä kirjallisesti ja liitettävä mukaan sääntönsä. Sääntöjen tulee olla sopusoinnussa liiton tavoitteiden kanssa. Liitto voi laatia yhdistyksille mallisäännöt soveltuvin osin noudatettaviksi.

    Jäsenestä käytetään näissä säännöissä nimitystä jäsenyhdistys tai yhdistys.

    Jäsenluettelo

    Liitto pitää jäsenyhdistyksistään yhdistyslain mukaista jäsenluetteloa noudattaen sen ylläpitämisessä ja tietojen luovuttamisessa yhdistys- ja henkilötietolakia.

    Jäsenyhdistyksen on annettava liitolle tiedot jäsenistään, jotka liitetään osaksi liiton jäsenluetteloa.

    Ansiomerkit ja kunniamaininnat

    Ansiomerkkiohjesäännöistä päättää liittovaltuusto. Ansiomerkit ja kunniamaininnat myöntää liittohallitus.

    5 § Yhdistyksen eroaminen ja erottaminen

    Eroaminen

    Jäsenyhdistyksen, joka on päättänyt erota liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti liitolle yhdistyslain mukaisesti. Eroaminen tulee voimaan, kun liittohallitus on merkinnyt asian tietoonsa saatetuksi.

    Erottaminen

    Jäsenyhdistys voidaan erottaa liitosta, jos se

    1. ei täytä näissä säännöissä määrättyjä velvollisuuksia,

    2. toimii liiton tarkoitusta vastaan,

    3. menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella vakavasti vaikeuttaa liiton toimintaa.

    Jäsenyhdistystä edellä mainituista syistä erotettaessa sille on yhdistyslain mukaisesti annettava tilaisuus selityksen antamiseen, ja erottamisen syy on mainittava päätöksessä.

    Jos jäsenyhdistys ei ole maksanut liitolle liittomaksuaan kolmena peräkkäisenä vuotena, liittohallitus voi katsoa yhdistyksen eronneeksi liitosta.

    Erotetulla jäsenyhdistyksellä on oikeus pyytää päätöksestä muutosta liittovaltuustolta. Muutospyyntö on toimitettava kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa siitä, kun jäsenyhdistys on saanut tiedon tehdystä päätöksestä, ja liittovaltuuston on käsiteltävä asia kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa.

    Eronnut tai erotettu jäsenyhdistys menettää kaikki oikeutensa liitossa. Yhdistys ei saa takaisin liitolle suorittamiaan maksuja eikä sillä ole oikeutta liiton rahastoihin eikä muuhun omaisuuteen. Liitto ei vastaa eronneen tai erotetun yhdistyksen veloista ja velvoitteista.

    6 § Jäsenmaksut, muut jäsenyhdistyksen velvoitteet

    Liiton jäsenmaksun eli liittomaksun suuruudesta päättää vuosittain liittovaltuusto. Liitolla on yksi jäsenmaksuluokka. Yhdistykset tilittävät jokaiselta maksaneelta jäseneltään saman liittomaksun.

    Jäsenyhdistykset tilittävät liittomaksun liitolle vuosittain joulukuun loppuun mennessä ja tekevät tilityksen yhteydessä jäsenselvityksen.

    7 § Liittokokous

    Liittokokouksella on ylin päätäntävalta liiton asioissa.

    Aika ja koolle kutsuminen

    Varsinainen liittokokous pidetään joka kolmas vuosi toukokuun – syyskuun välisenä aikana. Liittokokouksen ajan ja paikan määrää liittohallitus.

    Ylimääräinen liittokokous kutsutaan koolle, milloin liittovaltuusto tai liittohallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai milloin vähintään yksi kolmasosa (1/3) äänioikeutetuista jäsenyhdistyksistä sitä liittohallitukselta kirjallisesti ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

    Liittohallituksen on vähintään kuusikymmentä (60) päivää ennen varsinaista tai vähintään kolmekymmentä (30) päivää ennen ylimääräistä liittokokousta ilmoitettava kirjeitse jäsenyhdistyksille, milloin ja missä liittokokous pidetään sekä mitä asioita kokouksessa käsitellään.

    Liittokokousedustajat ja äänimäärät

    Kukin jäsenyhdistys on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden (1) edustajan kultakin alkavalta viideltäkymmeneltä (50) jäsenmaksunsa maksaneelta jäseneltään, ei kuitenkaan enempää kuin seitsemän (7) edustajaa. Yhdistystä voi liittokokouksessa edustaa vain yhdistyksen oma jäsen. Yhdistyksen edustaja on valittava yhdistyksen kokouksessa. Jos jäsenyhdistys on jonakin liittokokousta edeltävänä kolmena vuotena laiminlyönyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamisen kolmen (3) kuukauden ajaksi sen eräpäivästä, yhdistys ei saa käyttää äänioikeuttaan liitossa.

    Valitut liittokokousedustajat on ilmoitettava liittohallitukselle vähintään kaksi (2) viikkoa ennen varsinaista liittokokousta ja yhtä (1) viikkoa ennen ylimääräistä liittokokousta, ja tarkistettava liittokokousohjesäännön tai liittohallituksen muuten määräämällä tavalla ennen liittokokousta.

    Liittokokouksessa on kullakin edustajalla yksi (1) ääni. Äänten mennessä avoimessa äänestyksessä tasan voittaa se kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Jos käsiteltävänä oleva asia menee äänestykseen, se on toimitettava suljettuna, jos joku äänioikeutetuista sitä vaatii. Suljetussa äänestyksessä ja vaalissa äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.

    Liittovaltuuston ja liittohallituksen jäsenillä, liiton toimiston toimihenkilöillä, liiton lehden päätoimittajalla, tilintarkastajilla ja kunniajäsenillä on liittokokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus, ellei kokous muuta päätä.

    Liittokokousesitykset

    Esityksiä liittokokoukselle voi tehdä jäsenyhdistys, sen yksityinen jäsen ja liittohallitus. Esitykset on toimitettava liittohallitukselle viimeistään kuusikymmentä (60) päivää ennen liittokokousta. Määräaikana lähetetyistä esityksistä on liittohallituksen annettava lausuntonsa ja lähetettävä se yhdessä esitysten kanssa jäsenyhdistyksille viimeistään kolmekymmentä (30) päivää ennen liittokokousta.

    Esitys voi tulla tämän määräajan jälkeenkin liittokokouksen käsiteltäväksi, jos liittohallitus sitä puoltaa.

    8 § Varsinaisessa liittokokouksessa käsiteltävät asiat

    1. Käsitellään liittohallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta liittokokouskaudelta.

    2. Esitellään liittohallituksen laatimat tilikertomukset liittokokouskaudelta ja tilintarkastajien niistä antamat lausunnot, sekä päätetään vastuuvapauden myöntämisestä edelliseltä toimintavuodelta liittohallitukselle.

    3. Päätetään liittokokoukselle tehdyistä esityksistä.

    4. Hyväksytään liiton tavoitteet ja strategia seuraavaksi liittokokouskaudeksi,

    5. Määrätään liittohallituksen jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot.

    6. Valitaan liiton puheenjohtaja. Valitaan liittohallitukseen kahdeksan (8) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet pyritään valitsemaan tasapuolisesti eri puolilta maata.

    7. Valitaan liittovaltuuston puheenjohtaja. Valitaan liittovaltuustoon kymmenen (10) jäsentä sekä heille henkilökohtaiset varajäsenet lähimaakunnista läsnä olevien jäsenyhdistysten tai niiden edustajien esittämistä ehdokkaista. Liittovaltuuston jäsenet ja varajäsenet pyritään valitsemaan tasapuolisesti eri puolilta maata.

    8. Valitaan kaksi (2) varsinaista tilintarkastajaa, joista ainakin toisen on oltava HTM tai KHT, ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat.

    9. Yhdistyslain 23 §:n edellyttämät muut asiat.

    9 § Liittovaltuusto

    Kokoonpano ja tehtävä

    Liittovaltuustoon kuuluu liittokokouksen valitsemat liittovaltuuston puheenjohtaja ja kymmenen (10) muuta jäsentä.

    Liittovaltuustolla on liittokokousten välisenä aikana päätäntävalta niissä liiton asioissa, joista liittokokous ei ole tehnyt päätöstä, eivät ole vireillä liittokokouksessa eivätkä yhdistyslain tai näiden sääntöjen mukaan kuulu liittohallituksen päätäntävaltaan.

    Liittovaltuusto seuraa liittokokousten välisenä aikana liittohallituksen toimintaa, antaa tarkempia ohjeita liittokokousten päätösten soveltamisesta sekä ohjaa liiton lehden ja muiden liiton tiedotusvälineiden toimitustapaa.

    Liittovaltuusto on oikeutettu täyttämään liittokokousten välillä mahdollisesti avautuneen liittohallituksen jäsenen, jos tämän varajäsenenkin paikka on avautunut, tai varajäsenen paikan valitsemallaan henkilöllä ottaen huomioon, mitä sääntöjen 8 §:ssä on sanottu.

    Liittovaltuuston jäsen toimii yhdyshenkilönä alueensa jäsenyhdistysten ja liiton välillä yhteistyössä liittohallituksen kanssa ja avustaa tarvittaessa jäsenyhdistyksiä järjestötyössä.

    Toimiaika, jäsenet ja järjestäytyminen

    Liittovaltuuston jäsenen toimiaika alkaa välittömästi siitä varsinaisesta liittokokouksesta, jossa hänet on valittu ja kestää seuraavaan varsinaiseen liittokokoukseen saakka.

    Jos liittovaltuuston jäsen eroaa tai kuolee, hänen tilalleen astuu hänen henkilökohtainen varajäsenensä.

    Varsinaisen jäsenen ollessa estynyt hänen on annettava esteestään tieto liittohallitukselle tai suoraan varajäsenelleen, joka tällöin ryhtyy edustusta hoitamaan.

    Liittovaltuusto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja kutsuu sihteerin.

    Kokoontuminen, koolle kutsuminen

    Liittovaltuusto kokoontuu liittohallituksen kutsusta varsinaisiin kokouksiinsa kaksi kertaa vuodessa, kevätkokoukseen maalis-, huhti- tai toukokuussa, syyskokoukseen syys-, loka- tai marraskuussa.

    Valtuuston puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on liittohallituksen toimeksiannosta kutsuttava valtuuston kokous koolle, milloin liittovaltuuston jäsenistä kaksi viidesosaa (2/5) sitä määrättyä asiaa varten vaatii.

    Kutsu liittovaltuuston kokoukseen on lähetettävä kirjeitse vähintään neljätoista (14) päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava esille tulevat asiat.

    Valtuuston kokouksissa on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus liittohallituksen jäsenillä ja tilintarkastajilla.

    10 § Liittovaltuuston varsinaiset kokoukset

    Liittovaltuuston varsinaisen kokouksen tehtävänä on, sen lisäksi mitä näissä säännöissä on erikseen mainittu,

    - kevätkokouksessa

    1. käsitellä liittohallituksen laatima kertomus liiton toiminnasta edelliseltä vuodelta paitsi liittokokousvuonna,

    2. käsitellä liittohallituksen laatima tilikertomus edelliseltä vuodelta ja tilintarkastajien siitä antama lausunto sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä vastuuvelvollisille paitsi liittokokousvuonna,

    - syyskokouksessa

    1. määrätä liittomaksun suuruus seuraavaksi vuodeksi sekä päättää liittohallituksen esityksestä ylimääräisen liittomaksun kannosta,

    2. hyväksyä liiton tulo- ja menoarvio sekä toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi.

    11 § Liittohallitus

    Liittohallitukseen kuuluu liiton puheenjohtaja ja kahdeksan (8) muuta jäsentä. Liittohallituksen toimiaika alkaa siitä liittokokouksesta, jossa se on valittu, ja kestää siksi kunnes uusi hallitus on valittu.

    Liittohallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, pääsihteerin ja työvaliokunnan ja voi ottaa avukseen myös muita toimikuntia.

    Liittohallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään neljä liittohallituksen jäsentä on paikalla. Esteen saaneen jäsenen tilalle kutsutaan kokoukseen hänen henkilökohtainen varajäsenensä.

    Liittohallitus kokoontuu määräpäivinä, jotka se itse päättää, puheenjohtajan kutsusta vähintään neljännesvuosittain tai kolmen jäsenen vaatimuksesta.

    Pääsihteerin tehtävänä on yhdessä puheenjohtajan kanssa huolehtia kokousten työjärjestyksestä sekä liiton kirjeenvaihdosta ja tehdä muut puheenjohtajan ja liittohallituksen hänelle antamat tehtävät.

    Liittovaltuuston puheenjohtaja tai hänen ollessa estynyt varapuheenjohtaja on oikeutettu osallistumaan liittohallituksen kokouksiin, ja hänellä on niissä puhe- ja esitysoikeus.

    Liittohallituksen kokouksissa on läsnäolo-, puhe- ja esitysoikeus niillä henkilöillä, joille liittohallitus sen erityistä asiaa varten erikseen myöntää.

    12 § Liittohallituksen tehtävät

    Liiton tavoitteiden saavuttamiseksi liittohallituksen tehtävänä on

    - hallinnon osalta

    1. hoitaa ja valvoa liiton asioita sääntöjen ja liittokokouksen päätösten mukaisesti sekä panna toimeen liittokokouksen ja liittovaltuuston päätökset,

    2. hoitaa liiton omaisuutta ja pitää kirjanpitoa,

    3. laatia liiton seuraavan toimikauden toimintasuunnitelma ja tavoiteohjelma sekä niihin perustuva talousarvio liittovaltuuston päätettäväksi,

    4. laatia edellisen toimintakauden toimintakertomus ja laatia ja hyväksyä tilikertomus liittovaltuuston käsiteltäväksi,

    5. valmistella liittovaltuustossa ja –kokouksessa esiin tulevat asiat ja kutsua kokous koolle,

    6. hyväksyä uudet jäsenet, päättää jäsenen erottamisesta ja pitää jäsenluetteloa,

    7. edustaa liittoa,

    8. hoitaa kansainvälisiä yhteyksiä,

    9. päättää liiton omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä sekä omaisuuden hankkimisesta tarvittavine lainanottopäätöksineen. Liiton toiminnan kannalta huomattavan omaisuuden myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä päättää liittovaltuusto.

    - liiton tarkoitusperien edistämiseksi ja toiminnan kehittämiseksi

    10. harjoittaa sääntöjen edellyttämää valistus-, koulutus- ja edunvalvontatoimintaa,

    11. huolehtia siitä, että liiton tarkoitusperä, tavoitteet ja niiden pohjalta tehdyt toimenpiteet tulevat viranomaisten ja suuren yleisön tietoisuuteen,

    12. harjoittaa kustannustoimintaa julkaisemalla liiton tarkoitusperiä edistäviä ja suurta yleisöä palvelevia lehtiä, kirjallisuutta ja muita julkaisuja, julisteita, lehdistötiedotteita, lehdistöartikkeleita, merkkejä, yms.

    13. valmistaa ja päivittää liiton periaateohjelma tarvittaessa liittokokouksen vahvistettavaksi,

    14. tehdä aloitteita liiton tavoitteiden toteutumiseksi ja toiminnan kehittämiseksi,

    15. olla yhteydessä jäsenyhdistyksiin,

    16. auttaa jäsenyhdistyksiä liiton tavoitteiden saavuttamisessa,

    17. ohjata jäsenyhdistysten toimintaa,

    18. laatia ja päivittää sääntöjen edellyttämät ja muutkin tarpeellisiksi katsomansa ohjesäännöt,

    - henkilöstön osalta

    19. sopia liiton puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja pääsihteerin työnjaosta,

    20. valita liiton taloudenhoitaja ja muut tarpeellisiksi katsottavat toimihenkilöt, laatia heille ohjesäännöt, valvoa heidän toimintaansa ja päättää heidän erottamisestaan,

    21. valita ja erottaa liiton työntekijät.

    13 § Nimenkirjoittajat

    Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja pääsihteerin, taloudenhoitajan tai hallituksen määräämän henkilön kanssa, kaksi aina yhdessä.

    14 § Talous

    Liiton tilit päätetään kalenterivuosittain ja jätetään tilintarkastajille yhdessä muiden tarpeellisten tositteiden kanssa viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Tilintarkastajilla on oikeus muulloinkin, milloin vain haluavat, tarkastaa liiton kirjanpito ja kassa.

    Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen tilintarkastuslausunto ennen toukokuun alkua. Se esitetään liittovaltuuston kokoukselle, liittokokousvuonna kuitenkin liittokokoukselle.

    Tilintarkastajien toimiaika alkaa välittömästi siitä liittokokouksesta, jossa heidät on valittu ja kestää seuraavaan liittokokoukseen asti. Varsinaisten tilintarkastajien ollessa estyneitä tilalle tulevat heidän henkilökohtaiset varajäsenensä.

    Liittohallitus nimeää kaksi tositetarkastajaa tarkastamaan liiton maksuliikennettä, kuitteja ja muita tositteita. Tarkastus tehdään ennakkoilmoituksetta riittävän usein. Tarkastajat antavat kirjallisen raportin työstään kulloisenkin tarkastuksen päätyttyä liittohallitukselle, liittovaltuustolle ja tilintarkastajille. Tositetarkastuksesta säädetään tarvittaessa tarkemmin ohjesäännössä.

    15 § Muita määräyksiä

    Liiton luottamustoimiin voidaan valita vain liiton jäsenyhdistyksen jäseniä. Heidän erottuaan tai tultuaan erotetuksi jäsenyhdistyksestä liittymättä toiseen jäsenyhdistykseen heidän katsotaan eronneeksi luottamustoimestaan.

    Liitolla on seuraavat liittokokouksen hyväksymät ohjesäännöt:

    - Liittokokousohjesääntö

    - Talousohjesääntö.

    Lisäksi on hallituksen hyväksymät toimihenkilöiden työsäännöt sekä tarvittaessa muitakin ohjesääntöjä.

    Liitto voi olla jäsenenä muissa liiton tarkoitusperien suuntaisissa kotimaisissa ja ulkomaisissa järjestöissä. Jäsenyydestä muissa järjestöissä päättää liittovaltuusto. Edustuksesta ja järjestöissä käsiteltävistä asioista päättää liittohallitus.

    16 § Sääntöjen muuttaminen

    Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ja lisäyksiä varsinaisessa liittokokouksessa, jos vähintään kaksi kolmasosaa (2/3) annetuista äänistä kokouksessa kannattaa sääntöjen muuttamista. Sääntöjen muuttamisesta on ilmoitettava kokouskutsussa.

    17 § Liiton purkaminen

    Liiton purkamisesta päättää liittokokous. Päätös astuu voimaan, jos liiton purkamista on kahdessa perättäisessä, vähintään kahden kuukauden välein pidetyssä kokouksessa kannattanut vähintään kolme neljäsosaa (3/4) annetuista äänistä. Purkamisesta on mainittava kokouskutsussa.

    Jos liitto lopettaa toimintansa tai puretaan, sen jäljellä olevat omaisuus ja varat luovutetaan ensisijaisesti liiton jäsenyhdistyksille, vapaa-ajatuksellisessa tarkoituksessa toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle, tai jos sellaista ei ole, vapaa-ajatuksellista kustannustoimintaa harjoittavalle rekisteröidylle yhtiölle, tai ellei tällaista ole, muulle vastaavalle oikeustoimikelpoiselle yhteisölle siten kuin purkava kokous päättää.

    18 § Saavutetut jäsenedut

    Aikaisempien sääntöjen perusteella saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.