Toimintakertomus 1999

Hyväksytty liittoneuvoston kokouksessa 28.10.2000.

HALLINTO

Kokoukset



Liittokokous pidettiin Hämeenlinnassa Hotelli Cumuluksessa
19.-20.6.1999. Liittoneuvosto kokoontui ylimääräisiin kokouksiin
24.4.1999 ja 13.11.1999. Helsingissä. Liittohallitus kokoontui
kuusi kertaa (13.3., 3.4., 29.5., 20.6., 21.8. ja 16.10.).
Liittohallituksen työvaliokunta kokoontui kaksi kertaa (17.9. ja
28.12.).

Liittoneuvosto

20.6.1999 asti
jäsenet               varajäsenet
Erkki Hartikainen, Lohja Kalevi Nuutinen, Salo
Simo Löfgren, Helsinki Sirpa Nurmi, Helsinki
Helge Myllyoja, Kemi  Marko Lakkala, Oulu (10.10. saakka)
Pirkko Soininen, Kymi Pauli Hömppi, Kotka
Reijo Taipale, Lahti Sirkka-liisa Pelkonen, Lahti
Raimo Toivonen, Keski-Suomi Reino Vierula, Seinäjoki
Anja Tuomola, Forssa Veikko Laine, Järvenpää
Sirkka Vadén, Tampere Kalevi Ruuskanen, Tampere
Timo I. Vasama, Karkkila Jorma Snellman, Karkkila
Olavi Ääri, Raisio Michele Alppi, Turku
20.6.1999 lähtien
jäsenet  varajäsenet
Simo Löfgren, Helsinki Sirpa Nurmi, Helsinki
Keijo Moberg, Kotka  Pauli Hömppi, Kotka
Hannu Raitanen, Turku  Kari Hanka, Raisio
Aki Räisänen, Kainuu  Kauko Hokkanen, Lohja
Pirkko Soininen, Kymi  Hannu Hellman, Kymi
Reijo Taipale, Lahti  Sirkka-liisa Pelkonen, Lahti
Raimo Toivonen, pj. Keski-Suomi Jorma Huha, Salo
Anja Tuomola, Forssa  Veikko Laine, Järvenpää
Sirkka Vadén, Tampere Kalevi Ruuskanen, Tampere
Timo I. Vasama, Karkkila J Jorma Snellmann, Karkkila

Liittohallitus

20.6.1999 asti
jäsenet  varajäsenet
Juha Kukkonen, puheenjohtaja Marko Lakkala
Teuvo Kantola, varapuheenjohtaja Ari Laitinen
Robert Brotherus, pääsihteeri Tauno Lehtonen
Armo Halonen Kimmo Sundström
Eino Huotari
Keijo Moberg
Hannu Raitanen
Sirkku Sievänen
Arto Tiukkanen
20.6.1999 lähtien
jäsenet  varajäsenet
Erkki Hartikainen, puheenjohtaja  Teuvo Kantola
Leila Närhinen, varapuheenjohtaja  Jouni Korpela
Juha Kukkonen, pääsihteeri Timo Meltti
Eino Huotari  Kimmo Sundström
Simo Järvinen
Marko Koivuniemi
Marko Lakkala
Tauno Lehtonen
Sirkku Sievänen

Pääkaupunkiseudun Vapaa-ajattelijat otettiin 16.10. liiton
jäseneksi.

Liiton toimihenkilöt

Liiton toimiston- ja taloudenhoitajana toimi Kimmo Sundström.
Osa-aikaisena toimistosihteerinä toimi Timo Meltti.
Liiton tilintarkastajina toimivat HTM Timo Vilén ja Kerttu
Loukola sekä varatilintarkastajana Else Lyytikäinen.
Vanhan liittohallituksen sisäisen työnjaon mukaan
liittokokoukseen asti kansainväliset asiat oli jaettu Juha
Kukkosen, Eino Huotarin ja Kimmo Sundströmin kesken. Eino
Huotari hoiti nuoriso-, kasvatus- ja opetusalaan liittyviä
tehtäviä, tiedotussihteerin tehtäviä teki muiden töiden ohessa
Teuvo Kantola, ja Arto Tiukkanen toimi yleismiehenä.
Liittohallituksen työvaliokunnan muodostivat puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja, pääsihteeri, toimistonhoitaja, Arto Tiukkanen
ja Hannu Raitanen, joka teki myös järjestösihteerin
tehtäviä.

Uudessa liittohallituksessa kansainvälisiä tehtäviä hoitivat
Erkki Hartikainen ja Juha Kukkonen, sekä Eino Huotari ja Marko
Lakkala avustivat tehtävässä. Tiedotusasioita hoitivat Erkki
Hartikainen ja Juha Kukkonen. Sisäisessä tiedottamisessa avusti
Vapaa Ajattelijan päätoimittaja Timo Meltti.
Järjestötiedottamisessa avusti järjestösihteeri Simo Järvinen.
Myyntisihteeriksi valittiin Sirkku Sievänen ja ATK-henkilöksi
Marko Koivuniemi. Nuorisoasioita hoitivat Eino Huotari, Juha
Kukkonen ja Jouni Korpela. Opetus- ja koulutusasioita hoitivat
Erkki Hartikainen ja Eino Huotari. Työvaliokunnan jäseninä
olivat hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, pääsihteeri
sekä Simo Järvinen ja Kimmo Sundström.
Vapaa Ajattelija -lehden päätoimittajana toimi Timo Meltti,
ja toimitussihteerinä toimi Tauno Lehtonen 30.6.1999 asti ja
Jorma Metsäranta siitä lähtien 21.8.1999 asti, jolloin
toimitussihteerin tehtävä lakkautettiin.
Vapaa-ajattelijain liiton pitkäaikainen puheenjohtaja Timo I.
Vasama valittiin 16.10. liiton kunniapuheenjohtajaksi.

Toimisto

Vuonna 1997 oli hankittu Neljäs linja 1:n toimiston osakkeet
liitolle, joten toimistosta ei aiheutunut vuokrakustannuksia.
Liiton kanssa samoja varastotiloja käyttää kolme yhdistystä,
Suomen Humanistiliitto ry, Suomen Esperantoliitto ry ja Skepsis
ry.
Toimistoon hankittiin Microsoftin Office-ohjelmapaketti sekä
Front Page -ohjelma. Toimistoon hankittiin uusi
lasertulostin.

LIITON JÄRJESTÄMÄT TAPAHTUMAT

Liitto järjesti liittokokouksen yhteydessä 19.6.
Ahti-karnevaalin, leikkimielisen kasteen poishuuhtomisjuhlan
Hämeenlinnassa Katumajärven rannalla, Vanajanlinnan rantasaunan
tiloissa. Tilaisuuteen osallistui noin 40 vapaa-ajattelijaa ja
vapaa-ajattelun ystävää. Tilaisuudessa luettiin kasteen
poishuuhtomistarina (Risti, miekka ja kamasaksa), joka on
kirjattu Arto Paasilinnan teokseen Kymmenentuhatta vuotta, Kuvia

Suomen kansan vaelluksesta (1986). Tarina herätti keskustelun
uskonnottomien ja uskontokuntiin kuulumattomien asemasta
Suomessa. Tilaisuudessa kuultiin myös Juha Kukkosen yhteenveto
uskonnonvapauskomitean siihenastisesta toiminnasta.
Liitto järjesti 25.9.1999 Helsingissä koulutusta
siviilijuhlapuhujille. Koulutukseen osallistui puhujia
Helsingistä, Forssasta ja Kuusankoskelta. Liitto tuki Raision
vapaa-ajattelijain puhujakoulutusta, joka järjestettiin
Tampereella 18.9.1999.

Syksyn kirkostaeroamis- ja julkisuuskampanja

Liiton kirkostaeroamisen lehti-ilmoituksia julkaistiin
Mikkelissä (Viikkoset), Kuopiossa (Viikkosavo) ja Joensuussa
(Karjalan Heili) ilmestyvissä ilmaisjakelulehdissä. Myös
kampanjan tapahtumat, esitelmätilaisuudet, keskitettiin näihin
kaupunkeihin marraskuussa. Lehtimainokset eivät tuottaneet
yhteydenottoja edellisvuosien laajuudessa. Liitto sai
vapaa-ajattelijayhdistyksiltä ja niiden jäseniltä selvästi
edellisvuosia vähemmän lahjoituksia kampanjan ilmoituskuluihin.
Kampanjasta on laadittu raportti.
Lehtien yleisönosastoissa julkaistiin liiton edellisvuosina
laatimia mallikirjoituksia ja jäsenistön omia kirjoituksia.
Keskustelua syntyi jonkin verran. Lehdistö on vähentänyt
juttujen julkaisemista luultavasti siksi, että juttujen uutuus-
ja uutisarvo on vähentynyt. Yhdistysten ja liiton johtoa
haastateltiin useissa lehdissä ja radio-ohjelmissa.

EU-elintarvikejakelu

Liiton jäsenjärjestöistä kahdeksan jakoi EU-elintarvikkeita
vähävaraisille keväällä ja syksyllä 1999. Avunsaajien lukumäärä
oli yhteensä 721, ja jakelukertoja oli yhteensä 87 (Forssa 72
avunsaajaa/16 jakelukertaa, Järvenpää 90/4, Karkkila 59/2, Kemi
70/1, Keski-Suomi 50/2, Kotka 69/1, Kymi 223/13, ja Tampere
88/48). Suurin osa avunsaajista oli työttömiä.
Jakelu sujui käytännössä hyvin ja kaikki saadut
elintarvikkeet jaettiin. Ongelmia aiheutui lähinnä siitä, että
yhdistykset ovat saaneet jaettavakseen aivan liian vähän
elintarvikkeita tarpeeseen nähden. Maa- ja
metsätalousministeriölle on 15.2.2000 toimitettu raportti
jakelusta.

Muuta

Liitto haki 28.1.1999 opetusministeriöltä avustusta
vapaa-ajattelijahautausmaiden ylläpitämiseen. Liitto perusteli
hakemusta hautausmaavaihtoehdoilla ja sillä, että hautausmaiden
ylläpitäjistä vain valtiokirkot saivat osuuden yhteisöverosta.
Liitto ei saanut avustusta.
Liitto lähetti useita viestejä opetusministeri Olli-Pekka
Heinoselle koskien peruskoulujen ja lukioiden päivänavauksia.
Perusopetus- ja lukiosäädöksistä oli poistettu
uskonnonopetuksesta vapautetuilta vapautus myös
päivänavauksista. Liitto vaati, että uskonnonopetuksesta
vapautetuilla on entiseen tapaan oltava mahdollisuus vapautua
myös uskonnollisista päivänavauksista.

Juha Kukkonen ja Anneli Aurejärvi-Karjalainen vierailivat
15.2.1999 opetusministeriössä ylijohtaja Kalevi Kivistön ja
Mikko Cortes-Tellezin vieraana liiton valtionapuun liittyen
(perustelut kirjeessä 15.2.). Tapaamisesta on laadittu muistio
(16.2.1999).
Vapaa Ajattelija -lehden näytenumero tilaustarjouksineen
lähetettiin 2.3.1999 kymmenien koulujen oppilaskunnille. Lehteä
markkinoitiin aktiivisesti ja menestyksellisesti myös
kunnallisille kirjastoille. Puheenjohtaja Erkki Hartikainen
lähetti kesällä sähköpostina osoitteessa

http://www.dlc.fi/~etkirja/
olevan elämänkatsomustiedon
oppimateriaalin mainoksia useisiin kymmeniin kouluihin.
Vapaa Ajattelija -lehden painopaikka vaihdettiin Meripaino
Oy:öön numerosta 3/99 lukien.
Helsingin hovioikeus ratkaisi liiton toimistoon tammikuussa
1998 tehtyyn murtoon liittyvän asian 31.3.1999. Kimmo Pöyhönen,
jonka hallusta oli löydetty liiton toimistosta varastettua
omaisuutta, sai valituksen jälkeen lievennystä
rangaistukseensa.

Liitto antoi 14.5.1999 opetusministeriölle lausunnon
uskonnonvapausasetuksen muutosesityksestä.
Liitto haki 14.5.1999 pääsyä Helsingin kulttuuripääkaupunki
2000 -hankkeeseen. Liittoa ei otettu hankkeeseen mukaan eikä
liitto saanut avustusta omaa hankettaan varten (kansainvälinen
tapakulttuuriseminaari Helsingissä loppuvuodesta 2000).
Taloudellista tukea hanketta varten on haettu myös Nordiska
Kulturfondetilta ja opetusministeriöltä.
Liitto lähetti 14.5.1999 kyselyn hautausmaiden toiminnasta
hautausmaita ylläpitäville liiton jäsenyhdistyksille.
Keväällä 1998 Juha Kukkonen oli kutsuttu
Sosialidemokraattiset Nuoret ry:n nuorten perustaman valtio- ja
kirkko -työryhmän kokoukseen, jossa nuoret kysyivät
vapaa-ajattelijoiden käsityksiä valtion ja kirkon suhteesta.
Nuorisojärjestö teki sitten Sdp:n puoluekokouksessa toukokuussa
1999 aloitteen valtion ja kirkon erottamiseksi toisistaan.
Liitto haki siviilipalveluslaitosstatusta 19.5.1999.
Ministeriön hylkäävä päätös tehtiin 22.9.1999.
Etelä-Suomen lääninhallitukselta haettiin 1.10.1999
rahankeräyslupaa kirkostaeroamiskampanjan rahoittamiseksi.

Väinö Voipio -tunnustuspalkinto luovutettiin 11.12.1999
filosofian maisteri, vapaa-ajattelija Anneli
Aurejärvi-Karjalaiselle. Hän on kirjoittanut siviilijuhlia
käsittelevän teoksen Perheen omat juhlat - Siviiliseremoniat
häistä hautajaisiin (WSOY). Teos kirjoitettiin osaksi liiton
myöntämän apurahan turvin.
Liitto jatkoi 1997 käyttöönotettua hautauspuhujien
tukijärjestelmää, johon käytetään Taisto, Voitto ja Väinö
Koiviston rahaston varojen tuottoa. Hautauspuhuja voi saada
tukea vuoden aikana enintään kymmenen puheen pitämisestä. Tuki
on enintään 200 markkaa/puhe. Liitto jakoi useita
aktivistipalkkioita erityistä aktiivisuutta osoittaneille
vapaa-ajattelijoille.
Liiton budjetissa on pienten jäsenyhdistysten tukirahasto,
josta hakemuksesta myönnetään avustusta yhdistysten toiminnan
tukemiseen. Ensi sijassa rahastolla tuetaan normaalista
poikkeavia toimintaideoita. Määräraha otettiin ensimmäisen
kerran vuoden 1998 budjettiin.
Valtioneuvoston 1.10.1998 nimittämän uskonnonvapauskomitean
työskentelyyn on osallistunut asiantuntijana Juha Kukkonen.
Komitea piti 20.5. seminaarin, jossa olivat mukana sekä komitean

jäsenet että asiantuntijat. Komitea julkaisi 14.10.
välimietinnön, josta liitto antoi 17.12.1999 lausunnon
opetusministeriölle. Komitean tehtävänä on laatia ehdotus
uudeksi uskonnonvapauslaiksi ja hautaustoimilaiksi. Komitean
toimikausi päättyy elokuussa 2000.
Liiton internet-sivujen verkkotunnus haettiin
Telehallintokeskukselta. Uusi tunnus on
www.vapaa-ajattelijat.fi.

Tärkeimmät päätökset, aloitteet, esitykset ja
toimenpiteet

Vapaa-ajattelijain liiton hallitus oli 18.4.1998 hyväksynyt
liitolle vision, jossa kuvataan vapaa-ajattelijoiden tärkeimmät
lähiajan tavoitteet, strategiat ja keinot tavoitteiden
saavuttamiseksi. Liiton toiminnan painopisteeksi nähtiin
uskonnoton tapakulttuuri, siviilijuhlat. Liitto-neuvosto esitti
syksyllä 1998, että liiton pitäisi pyrkiä tapakulttuurissa
yhteistyöhön muiden siviilijärjestöjen kanssa.
Vapaa-ajattelijain liitto ry, Helsingin Vapaa-ajattelijat ry,

Prometheus-leirin tuki ry ja Suomen Humanistiliitto ry solmivat
20.3.1999 yhteistyösopimuksen ja perustivat uskonnottoman
tapakulttuurin palvelukeskuksen, Prometheus-seremoniat Oy:n
(Pro-Seremoniat),
joka sopimuksen mukaan edistää suomalaisen yhteiskunnan
kehittymistä kohti moniarvoisuutta, tasa-arvoa ja
suvaitsevaisuutta.
Sopimuksen mukaan yhteisöjen tavoitteena on saada uskontoihin
sitoutumattomasta elämäntavasta tasavertainen, myönteinen ja
yleisesti hyväksytty vaihtoehto. Pro-Seremoniat pyrkii
tavoitteeseen yksinomaan myönteisin keinoin: tekemällä
siviilitapakulttuuria tunnetuksi ja tarjoamalla uskonnottomille
korkeatasoista palvelua heidän elämänsä taitekohtien
juhlissa.
Uusi sopimus allekirjoitettiin 11.6.1999, kun liittoneuvoston

päätöksen mukaan sopimukseen liittyvä sopimusrikkomuksen
uhkasakko poistettiin. Liittokokous hyväksyi hallituksen
ratkaisut yhtiöön mukaan menosta ja yhteistyösopimuksesta.
Liittokokous hylkäsi yhtiön purkamista ja sopimuksen
mitätöimistä koskevat esitykset. Liittokokous piti hanketta
tärkeänä tarjottaessa koko ajan kasvavalle uskonnottomien
väestönosalle yhä ammattitaitoisempaa ja korkeatasoisempaa
siviilijuhlapalvelua. Liitto merkitsi yhtiön osakkeista 29
prosenttia.

Muuta toimintaa

Liitto omistaa osake-enemmistön (36 osaketta, 60 %) Kustannus
Oy Vapaa Ajattelija Ab:ssä. Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut
Tauno Lehtonen. Yhtiö on kuluneena vuonna harjoittanut
myyntitoimintaa ja suunnitellut uusien kirjojen
julkaisemista.
Liitto tuki taloudellisesti Prometheus-leirin tuki ry:n
toimintaa. Protu järjesti 40 leiriä kesällä 1999, joille
osallistui 550 nuorta.
Puheenjohtaja ja pääsihteeri vierailivat jäsenyhdistysten
tilaisuuksissa ja osallistuivat lukuisiin keskusteluihin ja
seminaareihin.
Lehtiin on kirjoitettu liittoon ja liiton toimintaan
liittyviä puheenvuoroja ja vastineita. Liiton toimisto on
ottanut vastaan erilaisia vierailijaryhmiä, samoin
toimistonhoitaja on vastannut soittajien tiedusteluihin ja
antanut tietoja liitosta. Kymmeniä tiedotuskuoria on lähetetty
kiinnostuneille. Liittohallituksen jäsenet ovat antaneet
haastatteluja lehdistölle, radioille ja televisiolle sekä
kirjoittaneet eri lehtiin muussakin kuin syksyn kampanjan
yhteydessä.
Eräiden liiton jäsenyhdistysten puhujat puhuivat kymmenissä
muistotilaisuuksissa ja nimenantotilaisuuksissa.
Jäsenyhdistykset ylläpitävät edelleen seitsemää (7)
hautausmaata.

Kansainvälinen toiminta

Juha Kukkonen kävi 19.7.1999 Norjan Humanistiliiton vieraana
Oslossa. Esillä oli liiton syksyksi 2000 suunnittelema
uskonnottoman tapakulttuurin tapahtuma Helsingissä. Kukkonen
keskusteli matkallaan liiton pääsihteeri Tove Beate Pedersenin,
hautausasioista vastaavan Rolf Solheimin ja liiton kirjastosta
ja informaatiopalveluista vastaavan Knut Anders Bergin
kanssa.

Amerikan Ateistiliiton (Atheist Alliance) edustajat John ja
Minerva Massen vierailivat liiton toimistossa puheenjohtajan
vieraana. Liitto pitää puheenjohtajan välityksellä tiivistä
yhteyttä järjestöön. Liitto toimittaa järjestölle Vapaa
Ajattelija -lehden ja pyrkii saamaan amerikkalaisen järjestön
lehden omaan käyttöönsä.
Eino Huotari edusti liittoa Intian Mumbaissa 10.-14.1.1999
järjestetyssä IHEU:n kongressissa.

Talous

Talous kehittyi suotuisasti kertomusvuonna. Valtion
toiminta-avustusta saatiin 150 000 markkaa (vuonna 1998 150 000
markkaa). Kulttuurilehtituki nousi 15.000 markalla, sitä saatiin
40.000 markkaa. Tukisumma on markkamäärältään suurin mitä Vapaa
Ajattelija -lehti on koskaan saanut. EU-elintarvikejakelun
hallinnointikorvauksia saatiin 460,77 markkaa (379,21
markkaa).

Uutena avustuksena saatiin työllistämistukea päätoimittajan
palkkaukseen yhteensä 17 818,00 markkaa. Niin ikään uutena
avustuksena saatiin kurssitukea Työväen Sivistysliitto TSL
ry:ltä 592,20 markkaa.
Yhteensä valtionapuja saatiin 208 278,77 markkaa (175 379,21
markkaa), kasvua siis 18,8 %. Markkamääräisesti valtionapuja
saatiin enemmän kuin milloinkaan aiemmin.

Liittomaksut olivat A-jäseniltä 96 markkaa ja B-jäseniltä 48
markkaa. Tuotto oli 119 184,51 markkaa (130 063 markkaa).
Liittomaksujen tuotto aleni siis 8,4 %.
Sijoitustoiminnan nettotuotto, mukaan lukien myyntivoitot,
oli 146 443,56 markkaa. Ne muodostivat 26,8 % (33,9 %) liiton
kaikista tuloista, kun liittomaksut muodostivat 21,8 % (25,5 %)
ja valtionavustukset 38,1 % (31,8 %) liiton kaikista tuloista.
Sijoitustuotot kertyivät koroista, osingoista, vuokrista ja
myyntivoitoista. Valtionavustusten suhteellinen osuus kasvoi
selvästi. Tämä selittyy osittain poikkeuksellisesta
työllistämistuen saamisesta Vapaa Ajattelija -lehden toimittajan
palkkaukseen.

Vapaa Ajattelija -lehden vuositilaushinta oli 120 markkaa.
Tilausmaksuja saatiin 18 796,00 markkaa (19 339,50 markkaa).
Lehti ilmestyi kuutena erillisenä numerona. Tiedotustoiminnan
tappio oli 84 481,77 markkaa.
Palvelutoiminnan kulut koostuivat avustuksesta
Prometheus-leirin tuki ry:lle (9 000 markkaa) ja erilaisille
julkaisuhankkeille myönnetyistä aktivistipalkkioista.
Juhlapuhujakorvaukset katettiin Koivistojen rahastosta.
Myyntitoiminnan tulos parani selvästi ja oli 3 363,50 markkaa
(1 345,17 markkaa).
Toimiston välittömät palkkamenot luotoisetuineen, 129 333,08
markkaa, olivat liiton kaikista menoista 24,2 % (23,4 %). Kulut
sisältävät osa-aikaisen toimistosihteerin palkkamenot
luontoisetuineen koko vuodelta.

Kertomusvuoden aikana myytiin asunto-osake Sudenkatu 3 B 8
Tampereelta. Kaupasta realisoitui myyntivoittoa 54.000 markkaa.
Vantaalta puolestaan ostettiin kaksi sijoitusasuntoa,
Paimenenkatu 16 A 5 ja Rasinrinne 7 A 15. Asunnot vuokrattiin
edelleen. Jälkimmäisen kauppahinnan rahoittamiseksi liitto otti
toisen sijoituslainansa Mandatum Pankista määrältään 287.500,00
markkaa. Vuoden lopussa sijoituslainojen lainapääoma oli
yhteensä 392 500,00 markkaa.
Puhelinosuuskunta HPY:n muuttuessa kesäkuussa HPY Holding
Oyj:ksi liitto sai 150 kappaletta yhtiön osakkeita. Liitto piti
osakkeet.
Kertomusvuonna ostettiin Jyväskylän kaupungilta noin 663 m2:n
suuruinen määräala liitettäväksi liiton omistamaan tonttiin.
Tontista tuli näin asemakaavan mukainen.
Vuokratuloa Jyväskylän talosta saatiin 39 250,00 markkaa.
Uusi vuokralainen jatkoi talon sisäpuolisia korjauksia. Myös
pihan kunnostustöitä jatkettiin. Korjauskulut olivat 21 455,24
markkaa. Talon korjauksiin on nyt investoitu yhteensä 218 461,65
markkaa. Korjaukset jatkuvat.
Mitään suurempia lahjoituksia ei kertomusvuonna saatu.
Helsingin Vapaa-ajattelijat ry kuoletti liitolta ottamansa
sijoitusluoton.
Tilikauden tulos on 13 614,15 markkaa (41 290,16
markkaa).
Taseen loppusumma oli vuoden lopussa 2 534 896,59 markkaa (2
163 178,29 markkaa).