VA2012/1s4-5

Uskomaton maailma - uutisia maailmalta

Kolme homo- ja naisvastaista lähetysjärjestöä menetti tukensa – Sisäministeri älähti

Kolme kielteisesti seksuaalivähemmistöihin ja naispappeuteen suhtautuvaa lähetysjärjestöä menetti Helsingin seurakuntayhtymän lähetysmäärärahat vuosille 2012-2014. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti lakkauttaa Kansanlähetyksen ja Kylväjä- sekä Sanansaattajatlähetysyhdistysten tuet, koska niiden ei katsota noudattaneen kirkon linjaa.

Äänestyksiä jouduttiin käymään kolme ennen kuin päätös saatiin aikaan, sillä järjestöjen edustajat pitivät tiukasti ja tunteikkaasti puoliaan. Mikäli järjestöt pitävät kiinni sukupuolisesta syrjinnästä ja homovastaisuudesta, tuki loppuu vaiheittain kokonaan.

Sisäministeri Päivi Räsänen (KD) otti Helsingin Sanomien mielipidesivulla kantaa tukensa menettäneiden lähetysjärjestöjen puolesta. Räsänen ei pidä itseään jäävinä kysymyksessä, vaikka hänen aviomiehensä Niilo Räsänen on Kansanlähetyksen alaisen Kansanlähetysopiston rehtori.

Seurakunnat tukevat ulkomaille suuntautuvaa käännytystyötä yli 700 000 eurolla vuodessa. Seurakuntien tiukkeneva asenne kirkon ääriliikkeitä vastaan on toivottu, joskin myöhässä ja liian pienessä mittakaavassa tuleva reaktio. Niin kauan kuin kirkko polkee seksuaalivähemmistöjen ja naisten oikeuksia, tulisi kirkon keskittyä sisäisten ihmisoikeusongelmiensa korjaamiseen muiden käännyttämisen sijaan.

Kasivisruokaa vain uskovaisille

Keravan päivähoitojärjestelmä on aiheuttanut päänvaivaa paikallisille. Kasvissyöjäperheen lapselta evättiin oikeus kasvisruokaan, kunnes perheen vanhemmat keksivät sanoa hoitopaik- Kasvisruokaa vain uskovaisille! kaan perheen olevan buddhalainen ja vaativan kasvisruokaa katsomuksensa tähden. Tämän jälkeen vaatimukseen suostuttiin.

Keravan kasvissyöntitapaus ei varmasti ole ainoa laatuaan ja on hyvä esimerkki katsomusten epätasa-arvosta yhteiskunnassa. Siinä missä uskonnottoman eläinsuojelullinen vakaumus ei riittänyt perusteeksi saada kasvisruokaa, uskonto riitti.

Perussuomalainen ateismi - Soini äänessä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini luonnehti YLEn Astu Tarinaan-ohjelmassa ateisteja hyvin mielenkiintoisesti:

”Jotta pystyy olemaan ateisti, täytyy uskoa siihen ettei usko mihinkään. Ja ateistihan on lähempänä totuutta kuin penseä ihminen. Penseätä ei kiinnosta mikään, ateisti vastustaa jotain mihin hän ei usko mutta jonka tietää olevan olemassa.”

Katoliselle Soinille tekisi ehkä hyvää tutustua ateismin perusteisiin hieman tarkemmin.

Kantelu päätti Seinäjoen hartaustilaisuudet

Seinäjoen käräjäoikeus on saanut apulaisoikeuskanslerilta moitteet hartaustilaisuuden järjestämisestä valtion tiloissa. Asiasta kantelivat paikalliset vapaa-ajattelijat. Seinäjoen käräjäoikeudessa, eli nykyisessä Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa, järjestettiin tammikuussa 2009 istuntokauden avajaisten yhteydessä käräjähartaustilaisuus, kuten perinteenä oli.

Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen pitää uskonnollisten tilaisuuksien järjestämistä valtion tiloissa virka-aikana ongelmallisena. Kyse on Puumalaisen mukaan julkisen vallan puolueettomuudesta ja yhdenvertaisuudesta. ”Vaikka perinteet ovatkin arvokkaita, julkisen vallan tulee turvata perusoikeuksien toteutuminen”, Puumalainen huomauttaa.

Ruotsin uusi piraattiuskonto naureskelee valtauskonnoille

Kolmen epäonnistuneen yrityksen jälkeen uskonnoksi Ruotsissa hyväksytty kopimismi (Missionerande Kopimistsamfundet) on herättänyt maailmalla hilpeyttä. Tiedostojen jakamiseen internetissä painottuva uskonto nimeää opinkappaleikseen muun muassa internetin pyhyyden, tiedostonjakelun eettisyyden ja tiedon yksityistämisen vastustamisen.

Kopimismissa ei uskota jumalolentoihin tai yliluonnollisiin tapahtumiin, vaan kopimistit pilailevat muiden uskontojen kustannuksella. Perusajatus on väärin käännetty jae Raamatusta, ja pyhä symboli on muunneltu kopio yinyang- merkistä. Uskonnon pyhään symboliin on lisätty kopioimista ja liittämistä tietokoneella kuvaavat Ctrl-C ja Ctrl- V-merkit.

Kopimistien ”pyhä” symboli merkitsee kopioimista ja liittämistä.

Puolustusvoimien tilanteen käsittely jatkuu

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen toimisto on pyytänyt Pääesikunnalta lisäselvityksiä koskien varusmiehiin kohdistuvan kirkollisen työn oppituntien pakollisuutta ev.lut. kirkon jäsenille. Samalla kiinnitetään huomiota siihen, että elämänkatsomustiedon opetuksen tavoitteista ja aiheista ei ole mitään hallinnollisia määräyksiä. Kirkkoon kuulumattomat varusmiehet joutuvat nyt hakemaan vapautusta kirkollisesta työstä ja uskonnon harjoittamisesta. Tämä on syrjivä, epäkunnioittava ja loukkaava käytäntö. Neutraalin elämänkatsomustiedon ja etiikan tulee olla kirkkoon kuulumattomien ensisijainen vaihtoehto, johon ei tarvitse erikseen hakea.

Pääesikuntaa pyydetään myös ilmoittamaan eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen aiemmassa päätöksessään esittämien kannanottojen mahdollisesti aiheuttamista jatkotoimenpiteistä. Kannanotot koskivat puutteita ns. negatiivisen uskonnonvapauden toteuttamisessa. Pääesikunnan tuli antaa selvitys 10.2.2012 mennessä.

Vapaa-ajattelijain liitto on antanut lausunnon Puolustusvoimien katsomuksellisen tasa-arvon parantamiseksi elokuussa 2011. Vapaa-ajattelijat toivovat, että puolustusvoimia kehitettäisiin katsomusneutraaliin suuntaan. Suomi on nykyään monikulttuurinen maa ja tämän tulisi näkyä myös puolustusvoimissa.

Myös Kansainvälinen humanistiliitto IHEU hyväksyi elokuussa kannanoton, jossa vaaditaan ei-uskonnollisen henkilöstön pestaamista eri maiden puolustusvoimien palvelukseen turvaamaan yhdenvertaisesti myös uskonnottomille psykososiaalista ”pastoraalista” tukea.

Mitäs me Toiset - Esa Ylikosken artikkelista

Esa Ylikosken 29-sivuinen artikkeli ”Uskonnottomat toisina armeijassa ja koulussa” on julkaistu teemakirjassa Toiset, joka on Vasemmistofoorumin Peruste-julkaisusarjan numero 2/2011. Artikkelin empiirisessä osassa käydään ”pidemmän kaavan mukaan” kriittisesti läpi puolustusvoimien Yleistä sisäpalveluohjesääntöä sekä Espoon kaupungin ja seurakuntayhtymän yhteistyösopimusta. Julkaisun muissa artikkelissa lähestytään ”toiseutta” useista eri näkökulmista, sekä teoreettisista että joidenkin vähemmistöjen ihmisoikeusnäkökulmasta.