VA2012/3s18

Vapaita ajatuksia Lahdessa

Lahden Vapaa-ajattelijat ry:n 75-vuotiskertomus

Vapaa-ajattelijain liitolla on jäsenyhdistyksiä, joiden toiminta on vuosikymmenien saatossa vaihdellut suuresti. Yksi vanhimmista jäsenyhdistyksistä kertoo toimintansa historiasta ja nykypäivästä.

Kautta ihmiskunnan historian on uskonnoilla ollut keskeinen sija ihmisen elämässä. Vallankäyttäjät ennen ja nykyisin ovat tietämättömyyttä hyväkseen käyttäen alistaneet kansoja uskontojen avulla. Aina on kuitenkin ollut myös niitä, joilla on riittänyt tarmoa ja uskallusta itsenäiseen ajatteluun.

Työväenliikkeen ja muiden edistyksellisten voimien toiminnan ansiosta Suomessa saatiin aikaan uskonnonvapauslaki vuonna 1922. Siten tuli mahdolliseksi ja tarpeelliseksi perustaa järjestö edistämään uskonnottomien tavoitteita maassamme. 25.11.1937 perustettiin valtakunnalliseksi järjestöksi Suomen Siviilirekisterien Keskusliitto ry. Jo tätä ennen Lahdessa järjestettiin 1936 yhdistyksemme perustava kokous. Tällöin nimeksi tuli Lahden Siviilirekisteriin kuuluvien yhdistys ry.

Yhdistyksen perustajajäseniksi ilmoittautui 62 henkilöä. Perustajajäsenistä on keskuudessamme vielä Lilja Tamminen (os. Hyytiä) yhdistyksemme jäsenenä. Tämän kokouksen esitelmöijäksi oli lupautunut aikansa yhteiskunnallinen vaikuttaja ”isokeisariksikin” kutsuttu lehtori Ernst Lampén. Hän oli kuitenkin estynyt saapumasta ja niin hänen puheensa luettiin kokouksessa. Paljon kertoo ajankohdan ilmapiiristä se, että tilaisuuden jälkeen poliisiviranomaiset takavarikoivat esitelmäaineiston haltuunsa.

Jälkeenpäin tarkastellen vuodet 1938-39 olivat yhdistyksen alkutaipaleen vilkkaimpia toimintavuosia. Olosuhteet muuttuivat täysin, kun alkoivat maallemme raskaat sotavuodet, jolloin tämänkin yhdistyksen toiminta lähes täysin lamaantui.

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi ennennäkemätön niin aineellisen kuin myös henkisen toimeliaisuuden aika. Ihmisillä oli voimakas tarve yhteistoimintaan ja tavoitteet olivat muutenkin korkealla. Tuolloin järjestimme usein ohjelmallisia tilaisuuksia jäsenistöllemme, joihin joukolla osallistuttiin. Yleisötilaisuuksiakin järjestettiin.

Oma yhdistyksemme on kahdesti, vuosina 1945 ja 1952, järjestänyt valtakunnalliset retkeilypäivät, jotka olivat suosittuja tapaamistilaisuuksia. Vuonna 1951 Heinolaan tehdyn retken yhteydessä perustettiin uusi vapaa-ajattelijayhdistys yhdessä paikallisen väen kanssa. Juhannuksena 1960 linja-autollinen lahtelaisia vapaa-ajattelijoita suuntasi retkensä kohti Leningradia.

1960-luvun lopulla yhdistyksemme esitti ns. sirotteluhautausmaan perustamista Lahteen. Paperisota kesti vuosikausia. Asia ratkesi siten, että Levon hautausmaalle saatiin uurnalehto. Alueelle voi tuhkan kätkeä nimettömäänkin paikkaan. Uurnalehto on avoin kaikille lahtelaisille, kuten tarkoituksemme oli alun perinkin.

Sosiaalisen toimintaan liittyen jäsenemme Artturi Rannan aloitteesta perustettiin hautausapurahasto vuonna 1941. Olosuhteiden muuttuessa rahasto lopetettiin tarpeettomana 1987.

Unohtaa ei sovi monikymmenvuotista askarteluryhmien toimintaa. Naisten käsityökerho aloitti v. 1957 ja miesten puutyökerho 1961. Pääosin näissä ryhmissä valmistettujen tuotteiden myynnillä mahdollistettiin oman toimitilan hankinta Saimaankadun varrelta. Kunniamaininnan ansaitsevat kaikki aktiiviset osallistujat, mutta aivan erityisesti edesmennyt puuseppämestari Lauri Sievänen, joka oli hankkeen tulisieluinen puuhamies.

Yhdistyksemme nimi muutettiin vuoden 1946 vuosikokouksessa Lahden Vapaa-ajattelijat ry:ksi.

Yhdistyksemme edustajat ovat olleet Vapaa-ajattelijain Liiton toiminnassa aktiivisesti mukana liittoneuvostossa (liittovaltuusto), liittohallituksessa ja liiton tilintarkastajana. Myös nykyisessä liittovaltuustossa on yhdistyksemme edustaja. Yhdistyksen puheenjohtaja Lauri Sievänen toimi 1960-luvulla liiton puheenjohtajana.

Vuosien myötä toiminnan laatu muuttui. Elintason kohotessa ja vapaampien tuulien puhaltaessa ihmiset alkoivat pitää monia asioita itsestään selvinä, ei tarvinnut enää niin lujasti kamppailla oikeuksistaan. Ei tarvinnut välttämättä olla mukana järjestötoiminnassakaan.

Tänä päivänä maailma on tyystin toisenlainen kuin taipaleemme alkuaikoina 75 vuotta sitten. Toteutumatta on kuitenkin yli sata vuotta sitten asetettu tavoite kirkon ja valtion erosta. Kirkolla on vielä vahva jalansija kouluissa ja päiväkodeissa, samoin tiedotusvälineissä, radiossa ja televisiossa.

Kirkosta erotaan aiempaa suuremmissa määrin. Valitettavasti Vapaa-ajattelijat eivät ole pystyneet tuosta eronneiden määrästä saamaan kuin murto-osan jäsenikseen, joten tehtäväkenttää on vielä rutkasti edessäkin.

Alkuperäisestä 75-vuotiskertomuksesta kopioinut Jari Peltonen