VA2012/3s19

Jäsentensä kokoinen liitto

Vapaa-ajattelijoiden saavutuksia

Jori Mäntysalo

Vapaa-ajattelijain juhlavuotena on hyvä katsoa taakse jäänyttä maisemaa. Mitä liitto on saavuttanut? Ketkä ovat kantaneet Prometheuksen tulta menneinä vuosikymmeninä?

Ryhtyessäni miettimään Vapaa-ajattelijain liiton menneitä saavutuksia oivalsin jotakin: Liitto ei ole tehnyt mitään - ihmiset ovat. Mitä ikinä onkin tehty, tekijät ovat olleet ihmisiä – joidenkin nimet tiedämme, toiset ovat toimineet taustalla.

Monet saavutukset ovat olleet toisellakin tapaa liiton ulkopuolella. Liitto on ollut kasvualusta, vaikka itse toiminta onkin tehty toisen nimen alla. Seuraavassa tarkastelen muutamia keskeisiä saavutuksia.

ET

Elämänkatsomustieto saatiin oppiaineeksi Suomeen 1985. Taustalla tässä oli erityisesti Erkki Hartikaisen kantelu silloisesta oppiaineesta nimeltä Uskontojen historia ja siveysoppi. Hartikainen oli tuolloin liiton pääsihteeri, mutta kanteli omissa nimissään.

PROTU

Uskonnottomat Prometheus-leirit alkoivat vuonna 1989. Liitto järjesti omia varjorippikoulujaan parina vuonna 1980-luvun puolivälissä, mutta toiminta ei silloin vielä vakiintunut. Protuleirit siirtyivät jo toisena vuotenaan oman yhdistyksensä, Prometheus-leirin tuki ry:n, järjestettäväksi. Merkittävä aktiivi ja ensimmäinen puheenjohtaja oli Eino Huotari, joka sittemmin toimi mm. Vapaa-ajattelijain liiton varapuheenjohtajana ja pääsihteerinä.

Pro-Seremoniat

Uskonnottomia juhlia on järjestetty pitkään, mutta vakaammalle pohjalle päästiin vasta vuonna 1999. Tällöin perustettiin uskonnottomien juhlien kattojärjestö Pro-Seremoniat, joka tarjoaa mm. koulutettuja puhujia uskonnottomiin tilaisuuksiin. Sama kaava toistuu jälleen – Pro-Seremoniat on liitosta erillinen organisaatio. Ehdottomasti tärkein yksittäinen henkilö oli tällöin Anneli Aurejärvi-Karjalainen, joka johtaa Pro-Seremonioita edelleen.

www.eroakirkosta.fi

2000-luvulta mieleen jäänein pidempi projekti lienee verkossa suuren suosion saanut eroakirkosta.fi -palvelu. Ev.lut. kirkosta eroamisen netin kautta mahdollistanut palvelu on saanut huomiota mm. Ylen Homoillan jälkeen, jolloin kirkosta erosi sivuston kautta ennätysmäärä ihmisiä. Tässäkään muodollinen tausta ei ollut liitto vaan Tampereen paikallisyhdistys. Ainoa alusta asti mukana ollut henkilö on liiton nykyinen puheenjohtaja Petri Karisma.

”Luterilainen kunnes toisin todistetaan” - mitä näillä asioilla on saavutettu?

Suomessa on edelleen kaksi valtionkirkkoa. Kolme neljästä kuuluu Evankelis-luterilaiseen kirkkoon, ja sen elämänkaarirituaaleista heikoiten menestyvänkin, avioliittoon vihkimisen, "markkinaosuus" on yli 50%. Jollain tapaa uskonnollisiksi itsensä laskee edelleen suurempi osa suomalaisista; selvästi kristillisiäkin uskomuksia on valtavan isolla joukolla.

Valtionkirkkojärjestelmää kritisoidaan toisaalta laajasti, erityisesti puolueiden nuorisojärjestöissä. Kirkon ja valtion välisiä kytköksiä on hiljalleen purettukin, presidentin nimittämistä piispoista rukouspäiväjulistukseen. "Luterilainen kunnes toisin todistetaan" -periaate menettää vähitellen kannatustaan.

Kirkkoon kuuluvien osuus laskee jo lähes prosenttiyksikön vuodessa. ET-opetuksen suosio kasvaa; tässä auttaa et-opetus.fi, jossa erityisesti Timo Poranen on aktiivinen. Kristillisten uskomusten suosio laskee. Suurin voitto lähiaikoina tulee Pro-Seremonioiden osalle: vihkimisissä evankelis-luterilaisten menojen osuus tippuu alle puoleen ensi vuonna.

Mikä on siis ollut toimintamme merkitys tälle suotuisalle kehitykselle? Emme tiedä. On selvää, että osa eroakirkosta.fi-palvelun käyttäjistä olisi eronnut kirkosta joka tapauksessa. Toisaalta Pro-Seremonioiden vaikutus on oletettavasti ollut laajempaa kuin sen nimissä pidettyjen seremonioiden määrä. Protuleirien ja ET-opetuksen osuutta toisaalta itsessään ja toisaalta rippileirien ja uskonnon opetuksen syrjäyttäjinä en osaa arvioida. Yhtä vaikeaa on tietää liiton antamien lausuntojen, Vapaa Ajattelija -lehden, www-sivujen, paikallisten tapahtumien ja kaiken muun sellaisen merkitys.

Yllä on nostettu esiin muutama nimi ja toimintamuoto. Syystäkin, mutta haluan osoittaa erityisen kiitoksen muualle: kiitän teitä, joiden nimiä en edes tiedä. Te itse tiedätte haravoineenne hautausmaata, keittäneenne kahvia kesäpäivillä, ottaneenne valokuvia liiton lehteen, järjestäneenne jotain tapahtumaa - tai ottaneenne asian puheeksi kahvipöydässä ja istuttaneenne ehkä kriittisen ajattelun siemenen työkaverin mieleen. Kiitos!

Koska liitto on vanha, eivät kiitokset enää tavoita suurinta osaa aktiiveista. Teuvo Kantolan tunsin, Hannu Tasasen ehdin tavata, Kari Saaresta olen vain kuullut. Suurin osa joukosta poistuneistakin jää nimettömiksi. He auttoivat järjen asiaa aikanaan, nyt on meidän vuoromme.