VA2013/3s16-17

Ihmisoikeuskeskus perus- ja ihmisoikeuksien edistäjänä

- ihmisoikeuskasvatusselvitys valmistumassa

Esa Ylikoski

Ihmisoikeuskeskus perustettiin Suomeen vuonna 2012 pitkien pohdintojen jälkeen kansalliseksi ihmisoikeusinstituutioksi. Sitä pidetään virstanpylväänä Suomen perus- ja ihmisoikeustyön historiassa. Mikä on Ihmisoikeuskeskus mitä se tekee ja miksi sitä tarvitaan? Ja mikä on kansallinen ihmisoikeusinstituutio? Kysyimme asiaa Ihmisoikeuskeskuksen johtajalta Sirpa Rautiolta.

Ihmisoikeuskeskuksen toiminnassa painopiste on perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen kotimaassa. Kansainvälisessä ihmisoikeusyhteistyössä keskus on mukana erityisesti silloin kuin siitä on etua kotimaan toiminnan kehittämisessä. Oppia voidaan hakea sekä kansainvälisiltä järjestöiltä että muiden maiden kansallisilta ihmisoikeusinstituutioilta.

Suomen perus- ja ihmisoikeustilannetta seurataan yhteistyössä ihmisoikeusvaltuuskunnan ja muiden toimijoiden kanssa ja tietoa toimitetaan kansainvälisille valvontamekanismeille Suomen ollessa niiden tarkastelun kohteena.

”Kansainvälisesti vertaillen monet oikeudet toteutuvat Suomessa erittäin hyvin, kuten oikeus ilmaiseen koulutukseen. Vaikka perus- ja ihmisoikeudet toteutuvat pääsääntöisesti varsin hyvin, meillä on kuitenkin myös ongelmia ja haasteita”, Sirpa Rautio toteaa.

”Yksi tämän hetken suurimmista haasteista on sellaisen kattavan yhdenvertaisuuslainsäädännön säätäminen, jossa oikeussuoja on riittävä ja tehokas syrjintäperusteesta riippumatta. On myös varmistettava, että ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta keskeiset palvelut ovat yhdenvertaisesti saatavilla ja että myös haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden oikeudet toteutuvat täysimääräisesti.”

Rautio pahoittelee, että Ihmisoikeuskeskuksesta tuli resursseiltaan huomattavasti kaavailtua pienempi. Keskuksen perustamista valmistellut oikeusministeriön työryhmä ehdotti yli 10 virkamiehen keskusta, jossa olisi ollut runsaasti asiantuntemusta ja kapasiteettia myös esim. oman perus- ja ihmisoikeustutkimuksen ja selvitysten tekemiseen. Hallituksen esityksessä laiksi resurssit pudotettiin kolmeen työntekijään eli johtajaan ja kahteen asiantuntijaan. Lain osoittamat tehtävät Ihmisoikeuskeskukselle sen sijaan pysyivät saman laajuisina kuin mitä oikeusministeriön työryhmä oli esittänyt. Resursseja ei ole esityksistä huolimatta saatu lisää.

”Kaikkia Ihmisoikeuskeskukselle annettuja lakisääteisiä tehtäviä ei nykyresursseilla pystytä täyttämään, kun myös keskuksen toimintaan varatut määrärahat ovat hyvin pienet”, Rautio harmittelee. ”Tästä huolimatta keskuksen merkitystä ihmisoikeustoimijana ei pidä väheksyä. Se voi vaikuttaa Suomessa perus- ja ihmisoikeustyön tehostumiseen yhteistyön kehittäjänä sekä kasvatuksen, koulutuksen ja tiedotuksen keinoin. Ihmisoikeuskeskuksen ensimmäinen kärkihanke onkin kattavan selvityksen tekeminen siitä, mikä on ihmisoikeuskasvatuksen ja koulutuksen tila Suomessa”, toteaa Rautio.

Ihmisoikeuskeskuksen toisena asiantuntijana toimii Kristiina Kouros, joka aikaisemmin tunnettiin Ihmisoikeusliiton pääsihteerinä. Hän kertoo ihmisoikeuskasvatuksen ja koulutuksen tilanneselvityksestä, jota on tehty usean tutkijan voimin hänen vetämässään hankkeessa:

”Selvitys kattaa kaikki Suomen koulutusjärjestelmän tasot aina varhaiskasvatuksesta yliopistotasolle. Se valmistuu syksyn 2013 aikana, ja sen pohjalta laaditaan toimintasuunnitelma, jossa Ihmisoikeuskeskuksen omaa roolia myös tullaan selkeyttämään ihmisoikeuskoulutuksen osalta.”

”Vaikka meillä oikeus koulutukseen toteutuu hyvin ja Suomi on saanut tunnustusta kansainvälisesti hyvästä koulutuksesta ja sen tuloksista, ihmisoikeuskasvatuksen ja koulutuksen alalla meillä näyttää olevan paljonkin parantamisen varaa,” summaa Kouros.

Ihmisoikeuskeskus

Ihmisoikeuskeskuksen laissa säädettynä tehtävänä on perus- ja ihmisoikeuksien edistäminen ja turvaaminen kotimaassa sekä kansainvälinen yhteistyö ihmisoikeuksien saralla. Tehtäviin kuuluu muun muassa yleinen perus- ja ihmisoikeuksia koskeva tiedotus, kasvatus, koulutus ja tutkimus. Ihmisoikeuskeskus on toiminnallisesti itsenäinen ja riippumaton, mutta hallinnollisesti osa eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaa. Oikeusasiamies nimittää Ihmisoikeuskeskuksen johtajan saatuaan asiasta perustuslakivaliokunnan kannanoton. Ihmisoikeuskeskuksen ja sen ihmisoikeusvaltuuskunnan sekä eduskunnan oikeusasiamiehen yhdessä on tarkoitettu muodostavan ihmisoikeussopimusten edellyttämän Suomen kansallisen ihmisoikeusinstituution.

Ihmisoikeusvaltuuskunta

Oikeusasiamies asettaa myös Ihmisoikeusvaltuuskunnan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ihmisoikeusvaltuuskuntaan kuuluu 40 jäsentä, jotka edustavat kansalaisyhteiskuntaa, perus- ja ihmisoikeustutkimusta sekä muita perus- ja ihmisoikeuksien edistämiseen ja turvaamiseen osallistuvia tahoja. Jäsenistöön kuuluu paitsi kansalaisjärjestöjen ja erilaisten maailmankatsomuksellisten, uskonnollisten ja kielellisten ryhmien ja vähemmistöryhmien edustajia, myös ylimmät laillisuusvalvojat, kaikki erityisvaltuutetut sekä erilaisten perus- ja ihmisoikeusasioiden neuvottelukuntien edustajia. Näin valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan kansallisena yhteistyöelimenä.