Aloite uskonnollisen täysi-ikäisyyden laskemiseksi 15 vuoteen

Vapaa-ajattelijain liiton ja Humanistiliiton aloite uskonnollisen täysi-ikäisyyden laskemiseksi 15 vuoteen

Opetusministeriölle
2.5.2007

Aloite uskonnollisen itsemääräämisoikeuden sallimiseksi 15-vuotiaille

Voimassa olevan uskonnonvapauslain mukaan vasta 18 vuotta täyttänyt saa vapaasti päättää jäsenyydestään uskontokunnissa. Vapaa-ajattelijain liitto ry ja Humanistiliitto ry esittävät ikärajan laskettavaksi 15 vuoteen.

Perus- ja ihmisoikeudet tukevat ikärajan laskua

Suomen vuonna 1991 ratifioima Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista takaa 14. artiklassa uskonnonvapauden alaikäisille.

Artiklan 3. kohdan mukaan "Henkilön vapaudelle tunnustaa uskontoaan tai vakaumustaan voidaan asettaa vain sellaisia rajoituksia, joista säädetään laissa ja jotka ovat välttämättömiä yleisen turvallisuuden, järjestyksen, terveyden ja moraalin tai muiden ihmisten perusoikeuksien ja vapauksien suojelemiseksi." 15-vuotiaan vapaa uskonnollisen aseman päätösvalta ei haittaisi yleistä turvallisuutta, järjestystä tai muita mainittuja rajoitusperusteita.

Perustuslain 11 § mukaan jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Perustuslain 6 § 3. momentti määrää selkeästi "Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti." Perusoikeuksia edeltävä hallituksen esitys (HE 309/1993) toteaa, että perusoikeudet kuuluvat lähtökohtaisesti myös alaikäisille.

Tilastot osoittavat tarpeen

Tampereen vapaa-ajattelijoiden ylläpitämän eroakirkosta.fi -palvelun kautta voi erota evankelis-luterilaisesta ja ortodoksisesta kirkosta. Tilasto tammi-huhtikuulta 2007 osoittaa, että 19-25 -vuotiaiden osuus eronneista on melko tasainen. 18-vuotiaita sen sijaan on lähes kaksi kertaa 19-vuotiaiden osuus.

18-vuotiaiden ryhmän sisällä puolestaan selvästi suurin ryhmä on kuukauden kuluessa täysi-ikäisyyden saavuttamisesta eronneet. Heidän osuutensa on 38 % kaikista 18-vuotiaana eroavista; absoluuttisena lukuna tämä on 312 eronnutta juuri täysi-ikäisyyden saavuttanutta tammi-huhtikuussa. Merkittävä määrä nuoria eroaa siis heti, kun se on mahdollista.

On ilmeistä, että ainakin osa eroajista olisi halunnut erota jo aikaisemmin. Saman vahvistavat myös eroakirkosta.fi:n saamat palautteet.

Eroakirkosta.fi -palvelun osuus kaikista eronneista on noin 80 %. On todennäköistä, että nuoremmat eroajat käyttävät verkkopalvelua muita useammin. Ero ei kuitenkaan ole merkittävä 18-30 -vuotiaiden välillä, saati 18-vuotiaiden ryhmän sisällä. Tilastoaineisto kuvaa siis varsin hyvin 18-vuotiaiden osuutta kaikista eronneista.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin liittyneiden tarkoista ikäjakaumista lausunnon antajilla ei valitettavasti ole tietoa.

Kirkollisvero vastoin tahtoa on väärin

Perustuslain mukaan jokaisen omaisuus on suojattu. Alaikäisten osalta tätä täydentää mm. laki holhoustoimesta, jonka mukaan vajaavaltainenkin saa päättää omalla työllään ansaitsemastaan omaisuudesta. Kirkollisveroa, kuten muitakin veroja, peritään myös alle 18-vuotiailta mikäli näillä on verotettavaa tuloa. Tämä rikkoo omaisuuden suojaa, mikäli verotettava on kirkon jäsen vastoin tahtoaan.

Uskonnollisen täysi-ikäisyyden lasku ei poistaisi ongelmaa täysin, mutta lieventäisi sitä merkittävästi. 17-vuotiaiden kesätöistä tuloa kertyy verotettavaksi saakka paljon useammin kuin 14-vuotiailla. Nykyään vielä 18-vuotiaatkin maksavat kirkollisveroa vasten tahtoaan, koska kesken vuotta kirkosta eronneilla vero lakkaa vasta vuoden vaihtuessa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 maksoivat 0-16 -vuotiaat kirkollisveroa yhteensä 166 tuhatta euroa ja 17-19 -vuotiaat 2,5 miljoonaa euroa; veroa maksaneiden lukumäärä ei selviä julkisista tilastoista. Summat osoittavat joka tapauksessa, että veroa maksavia täytyy olla varsin suuri määrä.

Nykyiset ikärajat ovat sekavia

Nykyisen uskonnonvapauslain ikärajat, 12 ja 15 vuotta, ovat tavattoman sekavat. 12-14 -vuotiaan uskonnollista asemaa voivat huoltajat muuttaa vain tämän omalla suostumuksella; 15-17 -vuotias voi muuttaa uskonnollista asemaansa vain huoltajien suostumuksella. Käytännössä mitään eroa ei siis ole: 12-17 -vuotiaan uskonnollisen aseman muutos edellyttää huoltajien ja lapsen tai nuoren yhteistä päätöstä. Sekava laki ei ole kenenkään etu.

15 vuotta on lainsäädännössä jo nykyään monen vastuun ja vapauden raja, mm. rikosoikeudellinen vastuu alkaa tällöin. Siksi 15 vuotta olisi luonteva ikäraja.
Mm. oikeusasiamies on kannattanut 15 vuoden ikärajaa

Nykyiset ikärajat ovat peräisin uskonnonvapauslain kokonaisuudistuksesta, joka tehtiin vuosina 1998-2003.

Uudistuksen aikana apulaisoikeusasiamies Riitta-Leena Paunio totesi lausunnossaan (dnro 1164/5/01, 21.6.2001) mm. "Ongelmallisena pidän sen sijaan lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentissa ehdotettua 15 vuotta täyttäneen alaikäisen päätösvallan rajoittamista siten, että alaikäinen voisi 15 vuotta täytettyään liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan ja erota siitä ainoastaan huoltajan suostumuksella. Lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 14 artiklan lähtökohtana on lapsen oikeus uskonnonvapauteen sekä vanhempien oikeus ohjata lasta tämän oikeuden käyttämisessä lapsen kehitystason edellyttämällä tavalla. Tämä puoltaisi lähtökohtaisesti ratkaisua, jonka mukaan 15 vuotta täyttäneellä voisi olla itsenäinen, huoltajista riippumaton oikeus päättää uskonnolliseen yhdyskuntaan liittymisestä."

Kirkollisvaalien ikärajakin voi laskea

Kirkollisten vaalien äänestysikäraja saattaa laskea nykyisestä 18 vuodesta. Ellei uskonnollisen täysi-ikäisyyden rajaa lasketa, päädytään täysin absurdiin tilanteeseen: kirkon jäsen saa äänestää, mutta ei saa omalla päätöksellään erota kirkosta.

Vapaa-ajattelijain liitto ry

Robert Brotherus
Puheenjohtaja

Jori Mäntysalo
Pääsihteeri

Humanistiliitto ry

Pekka Elo
Puheenjohtaja

Eeva Blumenthal
Pääsihteeri