Lausunto siviilipalveluslaista

Helsingissä 20.1.2007

Vapaa-ajattelijain liiton ja Humanistiliiton lausunto siviilipalveluslaista

Työministeriö on 9.11.2006 kirjeellään TM017:00/2005 pyytänyt Vapaa-ajattelijain liitolta lausuntoa siviilipalveluslain uudistaminen -työryhmän mietinnöstä. Vapaa-ajattelijain liitto jättää pyydetyn lausunnon yhdessä Suomen humanistiliiton kanssa. Kumpikin liitto edustaa uskonnotonta katsomusta ja pyrkii edistämään katsomusvapautta varsinkin ei-uskonnollisten katsomusten osalta.

LAUSUNTO

Asevelvollisuusjärjestelmä kokonaisuudessaankin on noussut yleiseksi puhenaiheeksi. Liitot rajoittuvat tässä lausunnossa oletukseen järjestelmän säilymisestä nykyisen kaltaisena.

Ihmisoikeussopimukset ovat tärkeitä

Liitot pitävät tärkeänä, että Suomi noudattaa tarkasti niitä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joihin se on sitoutunut. Paitsi välitön merkitys suomalaisille, tällä on yleisempikin merkitys: on tärkeää, että ihmisoikeussopimuksista ei yleensäkään jousteta.

Tasa-arvosta: mm. Jehovan todistajien asema selvitettävä

Asevelvollisuusjärjestelmä on tasa-arvon kannalta erittäin ongelmallinen. Velvollisuus kohdistuu vain miehiin, ei naisiin. Jehovan todistajat ja ahvenanmaalaiset on vapautettu, toisin kuin muut katsomusryhmät ja muualla Suomessa asuvat. Terveydellisistä syistä, joskus siviilielämässä kohtuullisen vähänkin haittaavasta vammasta tai sairaudesta, saa vapautuksen merkittävästä velvollisuudesta.

Aseellisessa palveluksessa palvelusaika on lyhimmillään noin 1/90 -osa työuran pituudesta, pisimmillään noin 1/45 -osa. Käytännössä pidempi palvelusaika valitaan usein vapaaehtoisesti, mutta asevelvollisuuslaki itsessään puhuu vain palvelusajan määräämisestä.

Välittömästi tulisi selvittää ainakin Ahvenanmaalla asuvien ja Jehovan todistajien asema. Kaikkia tasa-arvon ongelmia ei nykyisen järjestelmän puitteissa voida ratkaista.

Palvelusaika

Liitot kannattavat palvelusajan lyhentämistä 362 vuorokauteen. Työryhmäkin toteaa kokonaisrasittavuuden mittauksessa olennaisimman asian olevan työstä, opiskelusta ja muusta elämästä poissa olemisen keston.

Vakaumuksesta yleensä

Vakaumusten jako uskonnollisiin ja muihin, "eettisiin", on sinänsä iittojen mielestä mahdollista. Koska kummankinlaista vakaumusta on pidettävä yhtä merkittävänä, liitot kannattavat työryhmän esitystä jaottelun poistamiseksi laista. Tosin poikkeusoloissa vaadittava vapaamuotoinen selvitys vakaumuksesta tulisi ilmeisestikin sisältämään saman tiedon.

Vakaumus on vaikeasti määriteltävä asia. Lähtökohtaisesti kukin määrittelee itse vakaumuksensa, eikä ulkopuolinen voi sitä tietää. Liitot kannattavat työryhmän esitystä, jonka mukaan erityistä vakaumuksen tutkintaa tehtäisiin vain poikkeusoloissa.

Vakaumuksen suoja palveluksessa

Esitetty 34 § vakaumuksen suojasta on hyvä.

Pykälää voi konkretisoida toteamalla hallituksen esityksessä, että katsomusyhteisöjen palvelukseen saadaan määrätä siviilipalvelusvelvollisia pääsääntöisesti vain näiden omalla luvalla. On vaikea kuvitella, miten työ välittömästi toista katsomusta edustavan yhteisön hyväksi sopisi yhteen vakaumuksen suojan kanssa.

Esityksen mukaan siviilipalvelusvelvollisia voitaisiin määrätä esimerkiksi avustamaan metsäpalon sammutusta. Myös varusmiehiä voidaan käyttää samaan tarkoitukseen, mahdollisesti samaan aikaan. Selkeyden vuoksi voitaisiin mainita, ettei puolustusvoimiin kuuluvan johtajan alaisuudessa toimimista katsota vakaumuksen vastaiseksi, jos kyseessä on siviililuonteinen ja äkillinen kriisi, jossa varusmiehet ja siviilipalvelusmiehet toimivat samaan aikaan.

Katsomusyhteisöt palveluspaikkoina

Esitetty 7 § 2. momentin 4. kohta on selkeä parannus entiseen, kahta valtionkirkkoa suosivaan pykälään.

Muutoksen jälkeenkään katsomusyhteisöt eivät ole samanarvoisessa asemassa. Eriarvoisia olisivat esimerkiksi wiccalaiset (hakemusta uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin ei hyväksytty), uskonnottomat kuten tämän lausunnon antavat liitot (eivät voi tulla merkityksi em. rekisteriin), helluntailiikkeen seurakunnat (toimivat pääosin yhdistysmuotoisina) ja Pelastusarmeija (taustalla oleva oikeushenkilö on säätiö).

Vähimmillään 4. kohta tulee muuttaa muotoon "uskonnonvapauslain (453/2003) 2 §:ssä tarkoitettu uskonnollinen yhdyskunta tai sen seurakunta, tai muu luonteeltaan maailmankatsomuksellinen yhteisö". Hallituksen esityksessä voitaisiin lisäksi tarkentaa tämän sisältöä esimerkiksi näin: "Momentin 4. kohdassa mainitaan myös muu luonteeltaan maailmankatsomuksellinen yhteisö. Määritelmä kattaa uskonnottomia katsomuksia edustavat oikeushenkilöt, sekä uskonnolliset yhteisöt ja säätiöt, jotka eivät ole yhteisömuodoltaan rekisteröityjä uskonnollisia yhdyskuntia."

Yleisemmin on tosin todettava, että nimenomaisesti poissulkemalla poliittiset puolueet yleishyödyllisistä yhteisöistä annetaan ymmärtää uskontokuntien rinnastuvan yleisesti hyväksyttyihin ja kannatettuihin yleishyödyllisiin järjestöihin. Näin ei ole. Sekä puolueilla että uskontokunnilla ja muilla katsomusyhteisöillä on kannattajia ja vastustajia, eivätkä ne rinnastu esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöihin.

Siviilipalvelusmiesten asumis- ym. kustannukset

Esityksen mukaan kustannuksia siirrettäisiin siviilipalveluspaikoilta valtiolle. Muutos parantaa eri elämäntilanteissa olevien siviilipalvelusmiesten keskinäistä tasa-arvoa.

Esityksen 55 §:n mukaan siviilipalveluspaikan "resursseihin nähden kohtuuttomat" kustannukset esimerkiksi terveydenhoidossa korvataan. Tällöin vakavarainen siivilipalveluspaikka joutuu vähävaraista huonompaan asemaan.

Selkeintä olisi siirtää kustannukset kokonaisuudessaan valtiolle, ja periä siviilipalveluspaikalta kohtuullinen, palveluspaikan varallisuudesta ja palvelusta suorittavan asumis- ym. kustannuksista riippumaton vakiokorvaus.

Eräitä muita huomioita

Esityksen 35 § mukaan seksuaalinen suuntautuminen mainitaan erikseen esimerkkinä kielletystä syrjintäperusteesta. Olisi luontevaa mainita 40 § perusteluissa lähiomainen-käsitteen tarkoittavan myös palvelusta suorittavan kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa elävää; lisäys on tarpeen, koska valitettavasti rekisteröity parisuhde on muodollisesti edelleen avioliitosta erillinen oikeudellinen rakenne.

Esitetty laki toistaa useassa kohdassa asevelvollisuuslain sisältöä, mutta toisaalta 46 §:ssä on päivärahan suhteen viittaussäännös. Olisi luontevampaa viitata asevelvollisuuslakiin myös mm. lomien määrän suhteen. Tällöin muutokset asevelvollisuuslain puolella heijastuisivat aina välittömästi myös siviilipalvelukseen.

Jos siviilipalveluspaikkana ei voi toimia puoluerekisteriin merkitty puolue, pitäisi saman kai päteä ainakin yhdistykseen, joka on poistettu puoluerekisteristä lähiaikoina. Tällöinkin jäisi vielä mm. monia käytännössä puolueiden alaosastoina toimivia järjestöjä, jotka muodollisesti eivät ole rekisteröityjä puolueita.

Mietinnön s. 48 mukaan "voittoa - - organisaatiomuotonsa mukaisesti tavoittelevat yhteisöt, kuten osakeyhtiöt - - eivät voisi toimia siviilipalveluspaikkoina". On olemassa voittoa tavoittelemattomia osakeyhtiöitä, jotka yhtiöjärjestyksen mukaan eivät jaa osinkoa. Tämän komitea toteaakin s. 85 pykälän 67 perusteluissa. Selkeyden vuoksi tätä kohtaa tulisi täsmentää hallituksen esityksessä.

41 §:n mukaan palvelusajaksi ei lasketa aikaa, jonka siviilipalvelusvelvollinen on ollut pidätettynä tai vangittuna. Tämä on selvästi kohtuutonta ainakin silloin, kun pidätettynä ollutta vastaan ei nosteta edes syytteitä.

Lakiesityksen 7 §:n mukaan siviilipalveluspaikkana voi toimia "julkisoikeudellinen yhteisö". Termi kattaa vakiintuneen tulkinnan mukaan kummankin valtionkirkon. Tässä on ilmeisesti ristiriita perusteluissa mainitun periaatteen kanssa, jonka mukaan valtionkirkot olisivat samassa asemassa rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien kanssa.

Ehdotetun 97 § 2. momentin perusteluissa tulisi mainita, vähentääkö mahdollinen suoritettu siviilipalvelus asevelvollisuusaikaa. Toinen mahdollisuus olisi säätää määräajaksi takaisin asevelvollisuuteen hakeutumiselle esimerkiksi kuukausi ennen siviilipalveluksen alkua. Tällöin hakemus ehdittäisiin käsitellä.

Esityksen 98 § 1. momentti, joka on 53 sanan virke, ei ole ymmärrettävää lainsäädäntöä. Se voitaisiin esittää vaikkapa näin:

"Jos joku siirtyy asepalveluksesta siviilipalvelukseen, hänen siviilipalvelusaikansa on 362 × (1 - P/A), missä P on jo suoritettujen palveluspäivien määrä ja A on palveluaika, joka hänelle oli määrätty asevelvollisuuslain perusteella. Palvelusaika pyöristetään alaspäin täysiin vuorokausiin.

Palvelusaika lasketaan samoin naiselle, joka siirtyy siviilipalvelukseen naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain nojalla suoritettavasta asepalveluksesta."

Vapaa-ajattelijain liitto ry

Robert Brotherus
Puheenjohtaja

Paula Vasama
Toiminnanjohtaja

Humanistiliitto ry

Pekka Elo
Puheenjohtaja

Eeva Blumenthal
Pääsihteeri


Lausunnon lopputulos

Uusi siviilipalveluslaki tuli voimaan 1.1.2008.

Perustuslakivaliokunnan esityksestä säädettiin, että julkisen vallan ulkopuolisen yhteisön palvelukseen ei saa pakottaa siviilipalvelusmiestä vastoin tämän tahtoa. Valiokunnan kanta sisälsi siis tässä lausunnossa mainitun esityksen siitä, ettei ketään pakoteta uskontokunnan palvelukseen.

Julkisen vallan ulkopuolisten palveluspaikkojen jako uskontokuntiin ja muihin yhteisöihin jäi mietinnön mukaiseksi vastoin tätä lausuntoa.