Vapaa-ajattelu

Kukin iloitsee omalla tavallaan. Mutta minä iloitsen siitä, että minulla on terve järki, mikä ottaa huomioon kaiken ihmiselämässä mahdollisen, katselee lempein silmin kaikkea ja suhtautuu kaikkeen sen merkityksen mukaisesti.
Marcus Aurelius

Järkevä on se, joka huolellisesti ja tarkasti tutkii ja koettelee kaiken.
Marcus Aurelius

Hyvä elämä on tiedon ohjaama ja rakkauden inspiroima.
Bertrand Russell

Mitä on vapaa-ajattelu?

Vapaa-ajattelijoiksi kutsuttiin keskiajan lopulla ihmisiä, joiden ajattelu oli riippumatonta uskonnoista ja uskonnollisista yhteisöistä. Vapaa-ajattelijat perustivat käsityksensä kokemukseen, järkipäättelyyn ja omaan ymmärrykseensä.

Nykyisin vapaa-ajattelu määritellään katsomukseksi, jolle on tunnusomaista järkiperäisyys ja avoimuus uusille perustelluille näkemyksille, sekä kyky jatkuvaan uudistumiseen. Vapaa-ajattelu arvostaa järjen vapaata käyttöä ja tieteellistä ajattelua. Vapaa- ajattelijat eivät usko mihinkään muuhun kuin sellaiseen, mikä on älyllisesti perusteltua. Vapaa-ajattelijoiden mielestä on aina ja kaikkialla väärin uskoa mihinkään riittämättömin perustein. Vapaa-ajatteluun kuuluu pyrkimys taistella henkistä urautumista ja auktoriteettiuskoa vastaan.

Väinö Voipion määritelmä (1963) vapaa-ajattelijasta pätee yhä: "Vapaa-ajattelija on henkilö, joka luodessaan elämänkatsomustaan pyrkii pysyvästi tarkistamaan ajattelunsa perusteita antamatta auktoriteettiuskon sanella käsityksiään, pitäymyksiään ja ohjeitaan. Hän pyrkii vapautumaan ennakkoluuloista, jotka kahlehtivat henkeämme ja pitävät silmämme sokeina. Historiallisesti ottaen on vapaa-ajattelijain tehtävänä ollut ja on yhä edelleen erityisesti uskontojen kriittinen tarkastelu, ihmisten uskontosidonnaisuudesta vapauttaminen ja täyden uskonnon- ja ajatuksenvapauden vaatiminen."

Vapaa-ajattelijat myöntävät, että aina tulee olemaan asioita, joita ihmisjärki ei kyseisenä hetkenä kykene käsittämään. Emme kuitenkaan usko, että olisi olemassa jokin tieteellisen tutkimuksen ja havainnoinnin ylittävä tietämisen laji (tällaisiksi on väitetty esim. meditaatiota, henkilökohtaisia kokemuksia ja elämyksiä (näyt, voimakkaat tunnetilat, sisäinen vakuuttuneisuus), vanhoja pyhiä kirjoja jne.), jonka avulla voitaisiin saada selville tieteeltä ja järkiajattelulta salattuja totuuksia. Tätä ratkaisua tukee se havainto, että moniin kysymyksiin, joita aiemmin peitti metafysiikan (metafyysisiä ovat sellaiset väitteet, joiden testaamismahdollisuus kielletään) sumu, voidaan nyt vastata täsmällisesti käyttämällä objektiivisia tutkimusmenetelmiä.

Vapaa-ajattelijat arvioivat uskontoja kriittisesti ja yrittävät vapauttaa ihmisiä uskontosidonnaisuudesta. Tuhansien vuosien aikana ei ole kyetty esittämään mitään pätevää todistusaineistoa siitä, että jonkin uskonnon esittämä todellisuuskäsitys pitäisi paikkansa. Päinvastoin, jumalien yms. olinpaikat ovat kutistuneet kutistumistaan.

Vapaa-ajattelun ihanteeseen kuuluu totuuden rakkaus, joka ei hyväksy mitään päätelmää suuremmalla varmuudella kuin mihin tämän perustana olevat todisteet oikeuttavat. Totuudenrakkaus ja sokeaan uskoon tukeutuminen eivät voi olla törmäämättä toisiinsa.

Vapaa-ajattelu Suomessa

Suomessa uskonnottomien ihmisten etu-, oikeusturva- ja kulttuurijärjestönä on jo vuodesta 1937 toiminut Vapaa-ajattelijain liitto ry. Liitto koostuu jäsenjärjestöistä, jotka toimivat eri puolilla Suomea. Toiminta on poliittisesti ja kaupallisesti sitoutumatonta.

Vapaa-ajattelijain liitto on osa kansainvälistä vapaa-ajattelija-, humanisti-, sekularisti-, ateisti- ja rationalistiliikettä.

Liitto toimii uskonnottomien yhteiskunnallisen ja oikeudellisen aseman parantamiseksi tekemällä aloitteita valtiovallalle ja kunnille ja toimimalla uskonnottomien puolestapuhujana julkisessa keskustelussa. Viime vuosina liitto on puolustanut uskonnottomien etuja mm. koulujen katsomusopetuksesta päätettäessä, yritysten ja yhteisöjen kirkollisverotuksesta ja kunnallisista hautausmaista keskusteltaessa.

Liitto jäsenyhdistyksineen antaa myös tietoa uskonnottomien ihmisten oikeuksista ja velvollisuuksista sekä avustaa ihmisiä uskonnottomaan tapakulttuuriin liittyvissä siviilitavoissa kuten nimenantojuhlassa, aikuistumiskoulutuksessa ja -juhlassa, avioliiton solmimisessa ja hautajaisten järjestämisessä. Liitto aloitti 1993 puhujakoulutuksen, jolla pidetään huolta siitä, että puhujia löytyy eri puolilta Suomea myös tulevaisuudessa.

Lue lisää liiton tavoitteista

Orvokin kuvaaja janusz, lisenssi